Nuorisolaki – mitä olisi tehtävä?

Nuorisolakia ollaan uudistamassa. Sen tiimoilta kutsuimme kirjoittajia pohtimaan Kommenttiin, mitä nuorisolaille olisi tehtävä, mikä nuorisolaissa toimii, mikä mättää ja ennen kaikkea, mitä kaikkea nuorisolain uudistamisessa tulisi ottaa huomioon. Tavoitteena on, että uusi nuorisolaki astuisi voimaan jo vuoden 2016 alussa. Näin helmikuussa 2015 asiaa katsoen lakiuudistusprosessi on nopeatahtinen ja napakka.

Nuorisolaki on keskeinen kehys nuorisoalan toimijoille. Muuallakin, kaikissa nuoria koskevissa asioissa, nuorten ääntä olisi kuultava. Nuorten kuulemista toteutetaan eri tavoin ja aluekohtaisia eroja löytyy aika tavalla. Kuunnellaanko kuultuja, lienee yksi esitetyistä huolista.

Osa nuorisoalan toimijoista vaikuttaa suhtautuvan hieman väsähtäneesti koko lakiuudistukseen, näin olen tulkinnut. Onneksi se ei näy tämän teemasarjan teksteissä. Nuorisotyön työmuodot ovat monipuolisia ja nuorisoalan toimijat toimivat siellä, missä nuoretkin ovat. Näin ollen muun muassa nuorisotyön asemaa koulussa toivotaan selkeytettävän tulevassa laissa. Nuorten hyvinvoinnin tukeminen kauttaaltaan voisi olla yksi tulevan lain punainen lanka. 

Nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla on ensikäden tietoa siitä, millaisia haasteita ja onnenhetkiä nuorten kanssa työskennellessä tulee vastaan. Arkensa parhaita asiantuntijoita ovat toki nuoret itse. Aika ajoin kuitenkin välittävät aikuiset osaavat tulkita nuorten tilanteita ja välittää tarvittaessa oikeanlaista tietoa vapaa-ajanviettomahdollisuuksista ja muista palvelumuodoista.

Kuka sitten oikein on nuori ja missä menee se oikea ikäraja? Nuori ja nuoruus eivät ole mitään selkeitä käsitteitä ja eri kehyksissä nuorelle rakentuu varsin monia ikiä. Nuorisolaissa nuori on tällä hetkellä 0–29-vuotias. Lavealle ikähaarukalle löytyy paljon hyviä perusteita alkaen siitä, kenelle palveluita tuotetaan, suunnataan ja kohdennetaan.

Mitä mieltä sinä olet?

Voisiko refleksiivisen toiminnan idea perustua uuteen nuoriso(puite)lakiin?

Kari Paakkunainen - 9.2.2015 18:11

Nuorisolakia luetaan jonkinlaisena ei-toiminnallisina ja staattisina saavutettujen etukonventioiden ja virallisten toimijuuksien luettelona.

Kummasta päästä nuoruutta uudistuva nuorisolaki ottaa koppia?

Anne Puuronen - 9.2.2015 16:37

Ei ole tärkeää, kenen tuottamana nuoren tarpeeseen vastataan vaan se, että hänelle vastataan.

Korpeimme kuiskintaa

Päivi Harinen - 9.2.2015 16:25

Nuorisolaki luo valtakunnallista katsetta rakenteellisesti hyvin erilaisilla paikkakunnilla asuvien nuorten hyvän elämän varmistamiseksi.

Nuorisotyö profiloitava paremmin lakiuudistuksessa

Petri Cederlöf - 9.2.2015 16:21

Nuorisolaki on yhä puitelaki eli velvoittavuudeltaan heikko. Siihen tulisikin lisätä sidoksia muihin säädöksiin.

Nuorisolain ajassa

Jouni Erola - 9.2.2015 16:09

Toiveena laki, joka turvaisi ja vahvistaisi nuorisotyön asemaa pilkkoutuvassa kuntakentässä.

Nuorisotyötä koulussa

Marjo Kolehmainen - 9.2.2015 16:07

Nuorisonohjaajana voi olla elämäntapaopettaja, jonka tehtävänä on koulussa antaa nuorille tukea ja keinoja arjen hallintaan.

Nuorten näkökulma keskiöön

Anu Gretschel - 9.2.2015 16:03

Nuorten näkökulma on saatava keskiöön säädöksissä ja palvelujen saatavuuden arvioinnissa.

Nuorisolaki, voiko sitä tajuta?

Marjo Tammisto - 9.2.2015 15:55

Miten voi ottaa kantaa, jos ei tajua, mihin pitäisi ottaa kantaa?

Lisää viihtyvyyttä, osallisuutta, vuorovaikutusta ja yhteistyökumppaneita

Heli Mäki - 9.2.2015 15:37

Ryhmä Humakin opiskelijoita teki lopputyönä kansalaisaloitteen nuorisotyön saamisesta kouluihin valtionavustuksella.