Lisää viihtyvyyttä, osallisuutta, vuorovaikutusta ja yhteistyökumppaneita

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Nuorisotyö koulussa – yhteisöllisen pedagogiikan erikoistumisopintoja suorittava ryhmä[1] laati lopputyönään kansalaisaloitteen nuorisotyön saamisesta kouluihin valtionavustuksella ja toiminnan sitomisesta uuteen Nuorisolakiin (2016). Taustatiedoksi ryhmä keräsi työyhteisöissään ja yhteistyökumppaneiltaan ajatuksia nuorisotyöntekijän roolista koulussa. Aineistoa kerättiin seitsemän kunnan[2]alueella porinaryhmissä, sähköpostitse ja haastattelemalla. Koulussa toimivalta nuorisotyöntekijältä odotettiin yleensä todellista moniosaamista eri-ikäisten lasten kanssa. Useiden vastauksien taustalla näkyi tietoisuus varhaisnuorten ja nuorten suuresta aikuisen läsnäolon tarpeesta.

Lisää viihtyvyyttä

Yleisesti ottaen kerho- ja välituntitoimintaa pidettiin yhtenä tärkeimmistä nuorisotyön tehtävistä koulussa. Useassa kunnassa sporttivälkät ja liikuntakerhot ovat olleet toimivia ja näitä toimintoja halutaan kehittää edelleen. Nuorisotyöntekijälle sopivaksi tehtäväkokonaisuudeksi nähtiin myös lasten ja nuorten valmentaminen elämää varten opettamalla asioita, joita koulujen oppiaineet eivät välttämättä pidä sisällään. Näitä olisivat murros- ja teini-ikään liittyvät kerhot, joiden aiheet voisivat koskea esimerkiksi seurustelua, tyttöjen ja poikien välisiä suhteita ja seksuaalisuutta.

Nuorisotyöntekijän läsnäolo välitunneilla helpottaisi yksinäisten nuorten havaitsemista. Keskusteluista nousi esiin se, että koululla tehtävä nuorisotyö tavoittaisi myös niitä nuoria, jotka eivät muuten ole nuorisotyön toimintojen piirissä. Kummiohjaajatoimintaa pidetään hyvänä. Myös tukioppilastoiminnan ohjaaminen voisi olla yksi keskeinen nuorisotyöntekijän tehtävä.

Lisää osallisuutta

Haastatteluun vastanneilla opettajilla ja nuorisotyöntekijöillä tuntui olevan yhteinen käsitys toiminnan sisällöstä koskien nuorten osallisuuden lisäämistä koulussa. Koulun toimintakulttuuri on yhteisöllistä vasta, kun oppilaat ovat mukana koulun toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Nuorisotyöntekijä voisi olla apuna ratkaisemassa ja hoitamassa luokan erilaisia haasteita sekä mukana selvittämässä kiusaamistapauksia ja vetämässä Kiva-tunteja. Ryhmäytykset ja muut ryhmädynamiikkaa edistävät toimet koettiin tärkeäksi osaksi työnkuvaa useassa kunnassa.  Myös nuorten kohtaamista ja kuuntelua pidettiin olennaisena työmuotona. Nuorisotyöntekijä voisi toimia nuorten äänitorvena ja tukea nuorten mahdollisuutta tulla kuulluksi ja nähdyksi kouluyhteisössä. Nuorten ideat ja toiveet voisivat paremmin toteutua koululla nuorisotyöntekijän avulla ja hän voisi ohjata nuoria kehittämään keinoja koulun kulttuuriin ja toimintatapoihin vaikuttamiseksi.

Lisää vuorovaikutusta

Keskusteluissa koulujen toivottiin yleisesti olevan avoimempia ja yhteisöllisempiä paikkoja. Opettajat toivovat nuorisotyöntekijän vahvistavan lasten luottamusta aikuisiin, muihinkin kuin opettajiin. Nuorisotyöntekijä olisi siis työssään avoin uusille toimintatavoille, vastuuntuntoinen ja läsnä oleva aikuinen. Pelkkä nuorisotyöntekijän läsnäolo ja tietoisuus saavutettavuudesta tarvittaessa, vaikka nuoren keskustelukumppanina, olisi tärkeää. Yhdessäolon kautta saavutettu luottamus madaltaisi myös kynnystä tarttua huolenaiheisiin.

Useassa vastauksessa pidetään hyvänä ideana, että nuorisotyöntekijällä olisi oma huone, jonne nuorilla olisi avoimet ovet tarvittaessa. Työhuone toimisi nuorisotyöntekijän tukemana paussitilana ja läksyjentekohuoneena. Mikäli koulun tiloissa sijaitsee nuorisotila, voisi siellä koulupäivän aikana olla nuorisotyöntekijän päivystys ja iltaisin tila toimisi nuorten kokoontumispaikkana.

Lisää yhteistyökumppaneita

Nuorisotyöntekijän toivottiin olevan tasavertainen työntekijä työyhteisössä. Hän voisi osallistua vanhempain- ja teemailtojen lisäksi koulun erilaisiin tapahtumiin, leireille, retkille ja vierailuille sekä pitää yhteyttä koulun ulkopuolelle, esimerkiksi nuorisopalveluihin, järjestöihin, yhdistyksiin ja Nuorisovaltuustoon. Nuorisotyöntekijän osallistuminen oppilashuoltoryhmään ja johtoryhmään nähtiin myös tärkeänä. Yhteistyö lisäisi huoltajien kokemusta siitä, että heidän nuortensa asiat otetaan huomioon ja kasvatus- ja oppimistehtävää hoidetaan yhdessä. Nuorisotyöntekijän tulisi toimia linkkinä koulun ja vapaa-ajan välillä sekä tarvittaessa kodin ja koulun välisessä yhteistyössä.

Kyselyyn vastanneet rehtorit näkisivät itsensä aktiivisessa roolissa koulunuorisotyöntekijän lukuvuosisuunnitelman ja työnkuvan sekä keskeisten työtehtävien laatimisessa. Nuorta voidaan tukea kokonaisvaltaisesti, jos kasvatuskumppanuus toteutuu vanhempien ja muun verkoston sekä eri ammattialojen ja toimijoiden välillä. Nuorisotyöntekijä toimii monialaisessa yhteistyössä kunnan eri toimijoiden kanssa ja tukee nuorta eri kasvuympäristöissä. Koulussa toteutettavan nuorisotyön myötä myös tunnettavuus ja arvostus nuorisotyötä kohtaan kasvavat.

Heli Mäki
Kirjoittaja on tiivistänyt kolumnin Nuorisotyö kouluun valtionavustuksella -aloitteesta ja Porinaa nuorisotyöstä koulussa -artikkelista.

[1]Nuorisotyö koulussa – yhteisöllisen pedagogiikan erikoistumisopintojen ryhmä: Matti Helminen, Millamaari Hämäläinen, Sonja Jämsen, Kati Kanninen, Heli Kaskinen, Jarmo Kiljunen, Pekka Laukkanen, Heli Mäki, Taina Nevanperä, Eija Pääkkönen, Hanna Savikko-Koskela, Heidi-Maaret Taulo ja Tero Vinterbäck.

[2]Aineisto on kerätty Vantaalta, Kirkkonummelta, Asikkalasta, Lahdesta, Vesilahdesta, Nokialta ja Nastolasta.