Nuorisotyötä koulussa

”Milloin on Kouta-ryhmä?”, huikkaa poika välitunnilta. Olen Kuokkalan koululla Jyväskylässä. Tapaan koulun opinto-ohjaaja (opo) Ullamari Kinoksen ja Jyväskylän perusopetuksen Koulutuksellisen tasa-arvon hankkeen (KouTa) projektityöntekijän tai tuttavallisemmin nuorisonohjaaja Pauliina Lahtisen, joka työskentelee Kuokkalan (yläkoulu) ja Pohjanlammen (alakoulu) kouluilla. Ullamari ja Pauliina pitävät yhdessä pojille pienryhmää. ”Porukkaan on valikoitunut yläkoulun poikia, jotka hyötyvät pienryhmässä toimimisesta ihmiseksi kasvussaan”, Ullamari toteaa. Pauliina iloitsee ohjaajuudesta yhdessä opon kanssa. Työparityöskentely antaa molemmille mahdollisuuden jakaa ammatillisuutta ja toimia yhdessä moniammatillisesti poikien tsemppaamiseen kokonaisvaltaisesti elämässään – ei pelkästään koulussa.
 
Tapaamisemme aikana naisten puheessa korostuu elämäntapaoppiminen, jonka opo Ullamari selventävää tarkoittavan sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa, joilla voi selvitä yhteiskunnan pahaa oloa vastaan. Pauliina nuorisonohjaajana on elämäntapaopettaja, jonka tehtävänä on koulussa antaa nuorille tukea ja keinoja arjen hallintaan. Menetelmiä ovat ryhmäohjaus, yksilöohjaus ja olennaisena osana on myös läsnäolo nuorten ja koulun aikuisten keskuudessa. Läsnäollessa syntyy aitoja kohtaamisia, luottamusta ja moniammatillista yhteistyötä koulun muun henkilöstön kanssa. Nuorisonohjaaja on tasavertainen ammattilainen, jonka puoleen osaavat kääntyä helposti niin aikuiset kuin nuoretkin. Nuorten silmissä ja puheissa Pauliina on Patu. Nuoret eivät kutsu häntä ammattinimikkeellä, vaikka koulussa lähes kaikki muut aikuiset ovatkin ”terkkari Päivi” tai ”äikän ope Sanna”.  

”Olen hämmästynyt, miten paljon Pauliinan työ on vaikuttanut kouluyhteisöön ja omaan työhöni positiivisesti”, kertoo opo Ullamari. Erityisesti nuorisonohjaajan osaamisesta on ollut hyötyä luokkien ryhmäprossien työstämisessä yhdessä luokanohjaajien kanssa. Nuorisonohjaaja on iso apu kohtaajana, kuuntelijana ja läsnä olevana aikuisena nuorille, kun muut koulun ammattilaiset ovat kiinni omissa tehtävissään. Tavatessaan nuoria ohjauskeskusteluissa on Ullamarilla näin ollut mukana henkilö, jolle hän voi ohjata nuoren juttelemaan tai tämä voi pyytää Pauliinaa huomioimaan nuori. Tilanteessa ei ole kyse ongelmasta vaan nuorelle tarjottavasta aikuisen keskustelutuesta liittyen esimerkiksi nuoren vaikeiksi kokemiin kaverisuhteisiin.  Koulussa on paljon nuoriso-ohjaajalle niin nuorten keskinäiseen kuin aikuisten ja nuorten vuorovaikutukseen, ryhmien ja yhteisöjen rakentumiseen liittyviä töitä, joihin Pauliina on määrätietoisesti tarttunut.

Pauliina on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (AMK) ja hän toiminut jo useamman vuoden koulussa nuorisotyössä sekä ollut valtakunnallisesti kehittämässä työtä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Nainen tietää mitä tekee. Hän näkee koulun nuorisotyön toimintaympäristönä siinä missä nuorten vapaa-ajankin. Ei Kuokkalan koulussakaan olla ensimmäistä kertaa nuorisotyön kanssa tekemisissä. ”Koulussa on aikaisemminkin ollut mahdollisuus käyttää nuorisotyön osaamista esimerkiksi niin sanotuissa siirtymissä alakoulusta yläkouluun ja jatko-opintoihin, piipahduksina välitunneilla ja teemapäivissä”, listaa opinto-ohjaaja yhteistyötä kaupungin nuorisopalveluiden kanssa.

Pauliina on vankalla kokemuksellaan, avoimella ja rohkealla asenteellaan, helposti lähestyttävänä persoona ja edeltäjiään suuremmalla läsnäololla koulun arjessa (kolmisen päivää viikossa Kuokkalan koulussa) lunastanut paikkansa kouluyhteisössä. Hän on luonut nuorisotyöntekijälle oman ammatillisen roolin koulun arkeen. ”Työotteet ja menetelmät ovat ihan normaalia nuorisotyötä ja nuorille vapaaehtoisuuteen perustuvalta pohjalta sitä täälläkin tehdään”, sanoo Pauliina.

Pauliina ja Ullamari toivovat kunnan nuorisotyöntekijöille rohkeutta ja mahdollisuutta laajentaa toimintaympäristöään vapaa-ajalta kouluun. Nuorisotyön toimintaympäristöt ovat muuttuneet. Koulussa nuorisotyöntekijöiltä tarvitaan vankkaa ammatillista osaamista moniammatillisessa yhteistyössä sekä nuoruuden kehitysvaiheiden ja nuorisokulttuurien osaamisen lisäksi koulun toimintaympäristön hallintaa. Koulussa tehtävään työhön tarvitaan aikaa, taitoa ja asennetta. Selkeästi ohjaava laki helpottaisi nuorisotyön sarkaa koulussa. Laissa tulisi määrittää, mitä nuorisotyö on koulussa. Naisten mukaan nuorisotyön profiilia nostaisivat ammatilliset vaatimukset, jonka he mielellään kirjaisivat myös lakiin. Nuorisotyöntekijän tulee olla ammatillisesti alalle kouluttautunut tyyppi, ei pelkästään ”rento ja hyvä tyyppi”, vaikka siitä on työssä rutkasti etua.

Marjo Kolehmainen
Kirjoittaja on opintovapaalla oleva kehittäjä Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ja opiskelee ammatilliseksi opinto-ohjaajaksi.