Nuorisotyö profiloitava paremmin lakiuudistuksessa

Edellinen nuorisolakiuudistus (2006) toi kaksi parannusta: nuorisotyön ja nuorisopolitiikan määritelmät erotettiin toisistaan ja nuorisotyön sisältöä avattiin. Toisaalta nuorisotyö jäi yhä epätäsmälliseksi ja sen suhde nuorisopolitiikkaan epämääräiseksi. Nimenmuutos Nuorisotyölaista Nuorisolaiksi voi painottaa nuorisotyön nuorisolähtöisyyttä ja erityisroolia, mutta myös näkökulmaa kaikkiin nuoria koskeviin asioihin, joista nuorisotyö on vain yksi. Valtion ja kuntien nuorisotoimen historiallinen perusongelma on oikeuttaa itseään nuorisopolitiikalla, jonka ohjaamiseen muilla aloilla sillä kuitenkaan ei ole mahdollisuuksia. Nuorisolaki on yhä puitelaki eli velvoittavuudeltaan heikko. Lakiin tulisi lisätä sidoksia muihin säädöksiin – esimerkiksi Lastensuojelulaki (2007) velvoittaa kuntia toimiin, joita nuorisolaki ja Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma esittävät.

Nuorisotyön sisältö Nuorisolaissa

Peruskorjauksia Lukuun 3 Kuntien nuorisotyö ja -politiikka:

1) Nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toteuttaminen tulee esittää kokonaan eri luvuissa tai ainakin eri pykälissä ja poistaa laista yhdistelmäilmaisut ”nuorisotyö ja -politiikka”;

2) Nuorisotyökuvan tulee kattaa kaikki alan päätoimijat (kunnat, seurakunnat, järjestöt, vapaaehtoiset ja hankkeet) – mikä puitelaissa on ongelmatonta ja velvoittavissa säädöksissä kohteet voi täsmentää;

3) Nuorisopolitiikka tulee esittää siten, ettei sitä lueta nuorisotyön tehtäväksi, vaan nuorisotyön ylläpitäminen nähdään tärkeäksi osaksi nuorisopolitiikkaa, kuten myös nuorten osallisuus ja monialaisuus.

Nuorisotyön sisältö pykälän 7§ alkuosassa on tärkeä ainakin puitteellisena kuvana nuorisotyöstä. Listassa ”kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta” eivät ole yksi vaan kaksi eri asiaa. Nuorten ympäristökasvatuksen varmistaminen on laiminlyöty ja vaatii täsmennystä. Etsivän nuorisotyön asema listalla on kysymyksenalainen, koska se on jo omissa pykälissään (§7b-7d). Työpajapalvelut kuuluisivat omaan pykäläänsä. Sisällöstä puuttuu perinteinen erityisnuorisotyö, jonka tarkoite on nykyään epäselvä suhteessa paitsi etsivään, myös ”sosiaaliseen” ja ”kohdennettuun” nuorisotyöhön – jälkimmäiset ovat sekavia termejä ilman yhteismitallisia merkityksiä. Uudempia huomioitavia aiheita ovat verkko- ja koulunuorisotyö tai yleisemmin eri kontekstit, joita nuorisotyö soveltaa tai joissa nuorisotyötä sovelletaan. 

Pykälän 7 mukaan Nuorisotyö ja politiikka kuuluvat yksiselitteisesti kunnan tehtäviin, mutta koko sisältöä esittävän osion velvoittavuus kumotaan virkejakson loppuosalla ”tai tarvittaessa muut…” (vrt. ”ja tarvittaessa…”). Näin sisältöjä keskeisemmiksi tulevat määrittelyt. Ne ovat historiallisesti ymmärrettäviä kompromisseja, yhdessä epätäsmällinen ja sekavakin osio.

Nuorisotyön määrittely

Nuorisolain 2006 termistössä ”Aktiivisen kansalaisuuden tukeminen” voisi nuorisotyön tavoitteena konkretisoitua ”nuorten tavoitteellisen toiminnan edistämisenä kansalaisyhteiskunnassa”, mutta se onkin määritelmänä Nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukemiselle – jota kuitenkin avaisivat paremmin ilmaisut ”kasvatuksellinen ohjaus” ja ”elämäntaitojen vahvistaminen”. 

”Nuorten sosiaalinen vahvistaminen” (elämäntaitojen vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy) on ongelmakäsite, koska sillä on mielteiden ja käytännön yhteyksiä sosiaalityömäiseen yksilötyöhön. Myös sosiaalisessa nuorisotyössä toimitaan tavanomaisen nuorisotyön ydinosaamisella, mikä vain lisää termin monitulkintaisuutta. Käsitteellä olisi voinut ylittää ehkäisevän ja korjaavan sekä yksilöllisen ja yhteisöllisen kaksinaisuuden, mutta sitä ei ole ratkaistu nuorisotyökuvassa yleisemminkään. Ilman sosiaalityön ja työvoimapolitiikan mielleyhteyksiä ”nuorten sosiaalinen vahvistaminen” voisi olla koko nuorisotyötä määrittelevä yleiskäsite: nuorisotyö vahvistaa yksilöitä sosiaalisilla prosesseilla, ryhmissä ja yhteisöissä sekä ryhmiä ja yhteisöjä sosiaalistamalla yksilöitä.

Keskeinen määritelmä nuorisotyön sidoksesta ”nuorten omaan aikaan” on tärkeä viittaus nuorten vapaaehtoisuuteen ja omaan toimintaan sekä nuorisotyöhön suhteessa niihin aikoina ja paikoissa, joissa muita osaajia ei yleensä ole. Määritelmä kuitenkin myös rajoittaa. Esille tulisi tuoda se, että nuorisotyö yhtäältä soveltaa eri aloja, välineitä, paikkoja ja aikoja omiin tavoitteisiinsa ja toisaalta soveltaa ydinosaamistaan ja -rooliaan eri aloilla ja toimintaympäristöissä sekä asiantuntemustaan nuoria koskevissa asioissa.

Nuorisotyön profilointiin nykyisen lain ytimekkäin määritelmä on sen sisältökirjossa (7§) esitetty ”Nuorten kasvatuksellinen ohjaus” – joka ei kuitenkaan ilmene lain määritelmäosassa. Laissa kasvatuksellisella ohjauksella ”tuetaan nuorten kasvua itsenäisyyteen”. Korjaisin tämän muotoon: kasvatuksellinen yksilöiden ja ryhmien ohjaus, joilla tuetaan kasvua itsenäisyyteen ja sosiaalisuuteen.

Nuorisotyö tarvitsee eri toimijoita, muotoja ja menetelmiä yhdistävää profiilia, joka perustuu sen ydinrooliin ja -osaamiseen niin vapaaehtoistoiminnassa kuin ammatillisessa professiossakin. Lain laatimisessa nuorisotyön määritelmää ei tule johtaa yleisimmistä tavoitteista vaan nuorisotyön käytännöstä ja jäsentää yleiset tavoitteet sen perusteella.

Petri Cederlöf 
Kirjoittaja on toiminut nuorisotyötä koskevissa tutkimus-, selvitys-, luennointi-, kirjoitus- ja viestintätehtävissä 1990-luvun lopulta lähtien. Yleisellä seurannallaan ja kenttämatkoillaan hän on koonnut mittavan nuorisotyötä koskevan tietopääoman, aineiston ja yhteysverkoston, vuodesta 2005 lähtien valtakunnallisesti. Lisätietoja, tekstejä ja lähteitä: http://nam.humak.fi

 

Kommentit