Nuorisotyö

Toimintaympäristön muutokset järjestötyössä haastavat osaamisvaatimukset

Kolmas sektori ja kansalaisjärjestöt ovat kokeneet toiminnassaan erilaisia muutoksia. Globalisaatio, palvelurakenneuudistus, EU-lainsäädäntö, kansalaisuusaktiivisuuden muutokset sekä yleiset tehokkuusvaatimukset ovat vaikuttaneet kansalaistoimintaan haastamalla sen piirissä työtä tekevät järjestötyöntekijät sekä aktiivit. Kansalaistoiminnassa tarvittavat tiedot ja taidot on tarkastelun keskiöissä Simo Mäen opinnäytetyössä, joka tuo esille kyselytutkimuksen ja teemahaastattelujen kautta hyvinvointialalla työskentelevien järjestötyöntekijöiden ja aktiivien osaamista.

PP – Päihteetön Porukka haastaa stereotypiat

Päihteetön Porukka kannustaa pysymään Porukassa

Tarvitaanko nuorisotyössä malleja nuorten päihteettömyyteen kannustamiseen ja tukemiseen? Onko työ turhaa, sillä eihän kaikkia nuoria kuitenkaan saa pysymään päihteistä erossa? Nuorisosihteeri Elisa Männistön toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee Päihteetön Porukka -toimintamallin kehittämistä ja toteuttamista Ylivieskan Jokirannan yläkoululla. Joulukuussa 2008 aloitetussa mallissa keskeistä on oppilaiden ja luokkien sitoutuminen päihteettömyyteen vähintään malliin sitoudutun ajan. Toiminnan tavoitteena on siirtää päihteiden kokeilu- ja käyttöikää korkeammaksi tai saada ne jäämään kokonaan pois. Opinnäytetyössä kuvataan matka ideasta toimintaan onnistumisineen ja karikkoineen, haasteineen ja hauskoine tapahtumineen.

Kirkkoveneellä siniselle merelle

Ammattiin opiskelevat uskovat yhteisöllisyyteen

Pensselillä rennosti sivalletut kirkkoveneet koristavat koulutuskeskus Salpauksen kulttuurikeskuksen seiniä. Taide ja kulttuuri -kurssin opettaja Anne Kampman uskoo, että kaikilla töillä on oikeus esilletuloon. Hyväksyntä lisää luottamusta ja luottamus on sosiaalisen pääoman tärkeimpiä rakennusaineita. Kirkkovene symboloi samalla yhteisöllisyyttä: on soudettava samaan suuntaan, että päästään eteenpäin.

Ay-toimintaa uudistetaan nälkäisellä asenteella ja osallisuuteen panostamalla

Monissa ammattijärjestöissä pohditaan parhaillaan kahta asiaa: kuinka saada uusia toimijoita mukaan toimintaan ja kuinka edistää jäsenten ja toimijoiden välistä vuoro-puhelua? Kysymykset ovat ajankohtaisia, sillä lähitulevaisuudessa häämöttää pit-känmatkan ay-puurtajien ruuhkautuva eläkepysäkki.

Ammatillisen kasvun tukeminen ammatillisessa oppilaitoksessa

Oppimista oppilaitoksessa, työssä ja elämässä

Oppimistapahtuma on monisäikeinen asia. Opinnäytetyössäni olen selvittänyt teemahaastattelujen avulla, millaisilla keinoilla on mahdollista tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua jo heidän opiskeluaikanaan. Olen erittäin kiinnostunut aiheesta, koska toimin lastenohjaajien opettajana toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa. Valmistuvien opiskelijoiden tieto- ja taitotasoissa on todella suuria eroja, joten halusin tutkimukseni avulla selvittää miten kyseistä tilannetta voidaan parantaa opiskeluvaiheessa. Tutkimustuloksilla on suuri merkitys opetuksen ja opetusmenetelmien suunnittelussa ja kehittämisessä. Kysymyksessä ei ole taloudellinen investointi, joten raha ei ole tässä tapauksessa kehittämisen esteenä.

Pisara kovertaa kiveä. Ei voimalla, vaan usein tippumalla

Ammatilliset vuorovaikutustaidot nuorisotyön perusta

Suomalaista nuorisotyötä on perinteisesti tehty omalla persoonalla ja nuorisotyö on personoitunut voimakkaasti. Tämä on ollut ongelmallista nuorisotyön laadun ja yhdenvertaisuuden kannalta. Nuorisotyöntekijän persoona vaikuttaa väistämättä työn tekemiseen, mutta työn tuloksellisuuteen vaikuttavat merkittävästi työntekijän vuorovaikutustaidot. Nuorisotyö on ihmissuhdetyötä ja nuorisotyöntekijä on vuorovaikutusalan ammattilainen. Hän käyttää työssään menetelmäosaamisen lisäksi vuorovaikutustaitoja. Näitä kutsutaan ammatillisiksi vuorovaikutustaidoiksi.

Espoon työttömistä koottu asiakasraati antoi laajasti palautetta työllisyyspalveluista

Espoon työllisyyspalvelut halusi kehittää työllistymistä tukevia palveluitaan yhdessä asiakkaidensa kanssa. Kehittämistyön tueksi perustettiin ensi kertaa asiakasraati. Raatilaiset antoivat palautetta laajasti käyttämistään palveluista. Eniten palautetta saivat Espoon aikuissosiaalityö, Työ- ja elinkeinotoimisto ja kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluna tuottavat toimijat.

Työn imussa vai taylorismin ikeessä? - Miten luodaan itselle omanlainen työpaikka?

Tutkimus KAO-aikuisopiston hyvinvointialan tiimiprosessista ja sen tuloksena syntyneestä toimintakonseptin muutoksesta

Tänä päivänä puhutaan paljon työssä jaksamisesta ja työurien pidentämisestä. Paraneeko työssä jaksaminen kuntosalikorteilla tai työpaikan makkaranpaistoretkillä? Jatkuuko työura osa-aikatyöllä? Kuinka paljon pitää juosta, että työhyvinvointi paranee? Ikävä kyllä helppoja ratkaisuja ei ole olemassa.

Verkossa tehtävä nuorisotyö nuorisotyöntekijöiden ja nuorten silmin

Kohtaako verkossa tehtävä nuorisotyö nuoret?

Päivi Viilomaan opinnäytetyö Humanistisen ammattikorkeakoulun järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmaan (ylempi AMK) käsittelee verkossa tehtävää nuorisotyötä niin nuorisotyöntekijöiden kuin nuortenkin näkökulmasta. Opinnäytetyötä varten tehtiin kaksi kyselytutkimusta.

Nuorisotoimi lasten ja nuorten asialla

Nuorisotoimi kumppanina eri toimialojen rinnalla

“Kaikki ovet kyllä aukee ja kaikkeen pääsee, jos on hyviä ideoita ja yhteistyöhaluja“ -opinnäytetyön aineistona on käytetty viiden kunnan monialaisten työryhmien haastatteluja sekä tutkimuskuntien lasten ja nuorten hyvinvointia koskevia ohjelmia ja suunnitelmia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorisotoimen edustajat kokevat ohjelmatyön tärkeänä, ja ohjelmatyössä on lähdetty pääosin aktiivisesti liikkeelle. Valtionhallinnon ohjaus on koettu pirstaleisena, mikä on aiheuttanut kunnissa epäselvyyttä. Lisäksi muun muassa kuntien palvelu- ja rakenneuudistukset sekä resurssien vähyys ovat aiheuttaneet haasteita ohjelmatyölle.

Sivut