Nuorisotyö

Kunnat eivät ota huomioon suurinta käyttäjäryhmäänsä

Kunnissa ei toteudu hallituskauden tavoite osallisuuden edistämiseksi

Kunnat eivät ole vielä täyttäneet hallituskauden lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tavoitetta, jonka mukaan jokaisen kunnan tulee järjestää aktiivinen lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä vuoteen 2010 mennessä. Hyvin suuressa osasta kunnista ei vielä järjestelmää ole luotu tai se on vajavainen.

Järjestö- ja nuorisotyö nyt! Yhteisöjä kehittämässä

Tervetuloa seminaariin ti 27. - to 29.4.2010

Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) järjestää toisen Järjestö- ja nuorisotyö nyt! -seminaarin Balderin salissa (Aleksanterinkatu 12, Helsinki) tiistai 27.- torstai 29.4.2010 järjestö- ja nuorisotyön ammattilaisille, sidosryhmille, toimijoille, opiskelijoille ja kaikille asiasta kiinnostuneille.

Yhteinen suunnittelu voi jäädä näennäiseksi huolipaperiksi

Sosiologi Mirja Määttä Kuopiosta väittää, että yhteinen suunnittelu voi jäädä näennäiseksi huolipaperiksi.

Kokemuksia oululaisesta ydinkunta-palvelukuntamallista yhteistyön näkökulmasta

Tarkastelen opinnäytetyössäni nuorisotyöntekijöiden tietämystä ja kokemuksia oululaisesta tilaaja-tuottaja-mallista eli ydinkunta-palvelukuntamallista, sekä sen näkymisestä hallintokuntarajat ylittävässä yhdessä tekemisessä. Työntekijöiden tieto palvelumallista vaihtelee. Voi ajatella, että malliin perehtyminen on osittain ollut kiinni työntekijän omasta aktiivisuudesta ja hänen asemastaan organisaatiossa. Osalla on hyvät tiedot mallista, osan tiedot ovat hataria.

Nuorisotyö kouluissa: Hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja kasvun tukea

Ajatus nuorisotyöstä kouluissa ei ole uusi, mutta vakiintunutta asemaa nuorisotyöllä ei koulussa vieläkään ole. Nuorisotoimialalla ajatus on herättänyt uteliaisuutta jo jonkin aikaa: Koulu toimintaympäristönä kiinnostaa. Nuorisotyön tavoitteet ja toimintamuodot kouluissa ovat alkaneet hahmottua niin nuorisotyön kuin koulunkin kentässä erilaisten 2000 – luvun valtakunnallisten kokeilujen ja kuntakohtaisten järjestelyjen kautta. Koulu instituutiona on kiinnostunut nuorisotyön mahdollisuuksista koulun monialaisessa arjessa lasten ja nuorten kasvun tukijana. Kouluissa nähdään nuorisotyön merkitys yhteisöllisyyden ja kouluhyvinvoinnin lisääjänä sekä yksilöiden varhaisena tukena. Jotta nuorisotyö voisi vakiintua kouluihin, tarvitaan vielä paljon toimialojen yhteistä keskustelua, kehitystyötä ja tutkimusta siitä, mitkä tavoitteet ohjaavat kouluissa tehtävää nuorisotyötä ja millaisista toimintakokonaisuuksista se koulun arjessa vastaa. Näin voidaan saavuttaa yhteinen, jaettu ymmärrys siitä mitä nuorisotyö kouluissa tavoitteellisesti ja menetelmällisesti voi olla ja miksi sitä on tärkeää tehdä.

Rakennetaan, rakennetaan...

Kun rakenteen osia vähitellen uudistetaan, ei hajamielinen huomaa mitään muutosta ennen kuin koko rakenne ja sen osat sitten ”yhtäkkiä” ovatkin kokonaan uusia. Kiteytetty aikalaishuomioni on seuraava: paljon muutoksia on käynnissä ja vastarintaa huomattavampi uhka niissä ovat väsymys ja välinpitämättömyys. Yllättävän vähälle huomiolle yleisessä keskustelussa ovat jääneet kysymykset vallan uudelleenjakautumisesta eri hallinto- ja organisaatiomuutoksissa. Niitäkin tärkeämpi kysymys on sukupolvien välinen vuorovaikutus, kun suuri joukko kokeneita henkilöitä siirtyy pois työelämästä.

3. Mitä on nuorisotyön merkitys?

Oma tutkimusmatkani nuorisotyöhön alkoi tehtävällä jäsentää kysymystä nuorisotyön yhteiskunnallisesta perustelusta ja merkityksestä. Tuolloin hahmottuneiden näkemysten rinnalle kaipasin läheisempää nuorisotyön itsensä tarkastelua ja se vei minut 2-3 vuodeksi kenttätutkimukseen parille kymmenelle paikkakunnalle sekä yhden seutukunnallisen käytännön lähitarkasteluun.

2. Mikä on nuorisotyön asema?

Nuorisotyön asema lainsäädännössä, rahoituksessa ja arvostuksessa on valtakunnallisella tasolla selvästi parantunut, mutta todellisuus ja kokemus paikallisella käytännön tasolla vaihtelevat sekä jakautuvat ehkä aiempaakin enemmän. Tähän liittyen ikuisuuskysymyksenä näyttäytyy nuorisotyön arvostus: paikallisten tilanteiden vaihtelusta siihen ei löydy yhtenäistä näkökulmaa.

1. Kannattaako nuorisotyötä tutkia? Missä muodossa ja miten tutkimustietoa kannattaa julkaista ja levittää ja kenelle se ensisijaisesti tulisi suunnata?

Aloittaessani tutustumisen nuorisotyöhön 1990-luvun lopulla oli ajankohtaista nuorisotyön sisältöä käsittelevää tutkimusta vähän jos lainkaan tarjolla; lähestymistä taustoittivat ja suuntaa viitoittivat harvat merkkiteokset kuten Juha Niemisen hieno kirja Nuorisossa tulevaisuus – Suomalaisen nuorisotyön historia (1995). Tuosta kirjasta löytyvät edelleenkin keskeiset suomalaisen nuorisotyön pitkän linjan tunnuspiirteet ja konteksti: ilmeiset tavoitteet, perustelut ja osa-alueet ovat pääpiirteissään pysyneet samoina – vai oletko eri mieltä.

Nuorisotyö 2010-luvun Suomessa

Kolumnisarjan on toimittanut Petri Cederlöf. Hän toimii opetusministeriön rahoittamana nuorisotyön tutkijana Humanistisessa Ammattikorkeakoulussa ja tutkimuksensa lomassa hän houkuttelee alan toimijoita ruohonjuuritasolta hallinnon portaille tarttumaan kirjoittajakutsuun ja kirjoittamaan oman näkemyksensä tälle areenalle! Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan kolumnin tai kaipaat kirjoitusta tietystä näkökulmasta, ota rohkeasti yhteyttä (petri.cederlof (at) humak.fi)!

Sivut