Tutkimus

Voiko hankalia, ohuen tiedon ilmiöitä tutkia? Salattu, hävetty, vaiettu vastaa kysymykseen jo alaotsikossaan. Hankalia ilmiöitä voidaan ja pitääkin tutkia.

Millaisten asioiden äärellä lapset ovat mediaalistuvassa yhteiskunnassa? Fanny Vilmilän raportti on napakka kuvaus suomalaisesta mediakasvatuksen tutkimuksesta.

Nuorisolakia koskeva kuulemiskierros pidettiin tammikuusta maaliskuuhun eri puolilla Suomea. Jokaista tapahtumaa seurasi nuorisotutkija. Aluetapahtumaan osallistuneet tutkijat raportoivat tilaisuuksien kulkua tämän teemasarjan kirjoituksissa ja esittävät niistä sekä myötämielisiä ja kriittisiä tulkintoja.

Teoksessaan Koulu on enemmän tutkija Tomi Kiilakoski tarkastelee koulun ja nuorisotyön yhteistyön tämänhetkisiä käytäntöjä, mahdollisuuksia ja ongelmia.

Tomi Kiilakosken väitöskirjassa pohditaan, millaiseen kulttuuriin ja käytäntöihin teknologia kasvattaa meidät.

Nuoruus toisin sanoen on kahdestakymmenestä nuoruutta käsittelevästä kirjoituksesta, näkökulmasta tai tutkimuksesta koostuva toimitettu teos.

Mediakasvatuksen ja sen tutkimuksen parissa vallitsee laadukkaasti eteenpäin pyrkivä kehittävä tahtotila ja työote. Purjeen kääntämiseen tuulten mukaan tuntuu olevan uskallusta.

Tutkimusalana mediakasvatus on saavuttanut vaiheen, jossa ei enää ihmetellä, mistä on kysymys.

Marshall McLuhanin kuuluisaa slogania ”media on viesti” remixaten nykyään ”media on merkitys”, se on iholla, saa elämän tuntumaan joltakin.

Nuorisotutkimusseuran opinnäytekisa on järjestetty 14 kertaa. Kilpailun tavoitteena on ollut nostaa nuorisotutkimuksen tunnettuutta Suomessa. Miten siinä on onnistuttu?