Politiikka, järjestötoiminta

Vapaaehtoistyö on monimerkityksellistä toimintaa. Vapaaehtoiset toimijat ovat arjen apureita ja  ilon tuojia. Vapaaehtoistyötä voi tehdä eri tavoin esimerkiksi järjestöjen, seurakuntien, koulujen ja päiväkotien toimintojen puitteissa. Moni tapahtuma tai tilaisuus voisi jäädä toteutumatta, jollei vapaaehtoisia toimijoita olisi.

The Riots of London started out as a peaceful demonstration in Tottenham over the fatal police shooting of Mark Duggan, aged 29 and father of four children. About 120 people were marching towards Tottenham Police Station on Saturday, demanding official acknowledgement that Mark had been killed 36 hours after the shooting occurred. Three hours later violence escalated, and soon buildings were set on fire.

Räpillä – ja YouTubella – voi muuttaa maailmaa, tai ainakin ravistella sitä. Näin teki Iso-Britanniaa tänä keväänä kohahduttanut Andrew Lansley -räp.

Kaupungin nuorisotoimi järjesti nuorten kuulemista varten leirin, joka tuotti osallisuutta ja käänsi politiikkaa nuorten kielelle. Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittinen suunnittelu on lakimuutosten myötä noussut keskeiseksi kehittämisen kohteeksi kunnissa. Se edellyttää uudenlaisia toimintoja ja ehkä uudistuneita asenteitakin. 

Puolueiden periaateohjelmissa (2005-2006) maahanmuutto-, monikulttuurisuus- tai yhdenvertaisuusasiat näkyvät vain yleisluontoisen ympäripyöreästi. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuodelta 2006 painottuu työperäiseen maahanmuuttoon, vaikka kattaa myös humanitaarisen maahanmuuton ja koskettelee monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistämistä. Puolueiden maahanmuuttopoliittiset ohjelma-asiakirjat ovat tuoreita. RKP:n ohjelma on tehty 2008 ja kokoomuksen raportti 2009.

Millaisen kannan puolueiden vaaliohjelmat ottavat monikulttuurisuuteen? Millainen on suomalaisuuden yhteisö puolueiden näkökulmasta katsottuna? Mitä avoin Suomi puolueille tarkoittaa? Entä rasismi ja sen vastustaminen? Tutkijat asettuvat puntaroimaan tällaisia kysymyksiä kirjoitussarjassa, jonka taustalla on Muuttuva kansalaisyhteiskunta -hankkeen yhteistyö.

Tämänhetkisten eduskuntapuolueiden vaaliohjelmia lukiessa voi pysähtyä toteamaan melko itsestään selvän seikan: ohjelmatekstit on kirjoitettu ”suomalaisille”. Tämä seikka on kenties niin itsestään selvä, että sitä on vaikea tunnistaa saatikka kyseenalaistaa. Tässä kohden on aiheellista kysyä, mitä kyseenalaistamista on suomalaisten puhuttelemisessa? Ovathan ainoastaan Suomen kansalaiset äänioikeutettuja tulevissakin eduskuntavaaleissa.

Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä toteuttamassa vaalitutkimushankkeessa tarkastellaan monipuolisesti nuoriin ja eduskuntavaaleihin liittyviä teemoja. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa aloitettiin 14.03.2011 nuoria ja eduskuntavaaleja koskeva mediaseuranta. Mediaseurannan aineiston ja analyysin kohteina olivat Helsingin Sanomat ja Joensuussa ilmestyvä sanomalehti Karjalainen sekä niiden verkkosivut.

Tarkastelin vaaliohjelmissa ”luonnollistuneen suomalaisuuden” ja Euro-/etnosentrismin ilmauksia. Puhetavat koostuvat lausumista, jossa suomalainen kansanluonne, kulttuuri tai kulttuurisuus esitetään itsestään selvänä ja ensisijaisena. ”Luonnollinen suomalaisuus” ilmenee vaaliohjelmissa sekä näkyvästi että piilevästi. Se on ensinnäkin suoraa ja aiottua puhetta siitä, mitä suomalaisuus on, tai mitä sen tulisi olla.