Maaliskuun 2007 tilasto

Yksinkertainen kysymys ”kuinka kiinnostunut olet politiikasta?” on asennetutkimusten perusnäkkileipää. Se sisältää kuitenkin enemmän kuin miltä ehkä päällepäin näyttää.

”Kiinnostusta” tai  ”politiikkaa” ei kysymyksessä määritellä vastaajille, vaan he saavat tulkita ne niin kuin haluavat.” Kahdesta ”kiinnostuneesta” toiselle politiikka voi olla keskeinen elämänsisältö, kun taas toista ehkä kiinnostaa poliitikkojen salarakkaiden seurailu mediajulkisuudessa. Kiinnostus ei edellytä luottamusta, eikä varsinkaan osallistumista.

Kysymys politiikan kiinnostavuudesta ei kerro myöskään mitään nuorten ”politiikalle” antamista merkityksistä. Kun kysymys esitetään eduskuntavaalitutkimuksen yhteydessä, se saattaa ohjata ajatuksia perinteisen politiikkakäsityksen suuntaan.  Jos vastaaja on ajatellut poliittisia instituutioita, puoluepolitiikkaa ja äänestämistä, jäljelle jää laaja kirjo muita vaikuttamisen foorumeita. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisnuoret sijoittuvat keskivaiheille kiinnostuksessaan politiikkaa kohtaan, mutta esimerkiksi nettivaikuttamisessa ja kulutusvalinnoilla vaikuttamisessa suomalaisnuoret ovat kärkipäässä. Politiikan vierastaminen ei tarkoita, etteikö vastaaja voisi olla kiinnostunut yhteiskunnasta ja siihen vaikuttamisesta.  Politiikasta kiinnostumattomien osuuden kasvu voi olla yksi osoitus nuorten valtakäsitysten monipuolistumisesta, siitä, että poliitikkojen politiikka ei enää ole ainoa tapa olla poliittinen. Kiinnostusta politiikkaa kohtaan ei myöskään ole syytä pitää itseisarvona. Jos kovina aikoina kiinnostus kasvaa voi välinpitämättömyys kertoa myös siitä, että asiat ovat sittenkin aika hyvin…

LÄHTEET

Kari Paakkunainen (2007) (toim.) Sukupolvipolitiikka. Nuoret ja eduskuntavaalit 2007. 
Kari Paakkunainen (2006) ”Nuorten poliittinen osallistuminen kahdeksassa Euroopan unionin maassa” (EUYOUPART)

Ks. myös Sukupolvipolitiikka-kirjan toimittajan Kari Paakkunaisen, opetusministeriön ylijohtajan Riitta Kaivosojan, Nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan Riikka Moilanen-Savolaisen, Ylioppilaslehden päätoimittaja Elina Kervisen, sekä Pirjo Mattilan, Päivi Harisen ja Matti Cantellin  puheenvuoroja sukupolvipolitiikan ja nuorten vaikuttamisen ympäriltä, sekä Miikka Pyykkösen tuore raportti Monikulttuurisuus suomalaisten nuorisojärjestöjen toiminnassa.