Kasvatus, kasvaminen, kehitys

”Ei ole hyvä jos kuolema saapuu sanotaanko nyt liian läheiselle ja liian varhain”, toteaa kertoja Vilja-Tuulia Huotarisen romaanissa valoa valoa valoa.

Satujen kerronta antoi turvapaikanhakijalapsille mahdollisuuden tuoda esiin tärkeitä ja myös ahdistavia asioita.

Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön opiskelijat pohtivat Nuorisotutkimuksen tieto ja menetelmät: -kurssinsa kirjoituksissa nuorisotutkimuksellisten teosten tietokäsityksiä ja teosten kirjoittajat kommentoivat heidän kirjoituksiaan.

Anne-Mari Souto: Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 110. Helsinki 2011.

keen tavoitteena on käydä läpi keskeiset kasvatusinstituutiot etnografisella tutkimusotteella. Pajun väitöstutkimuksessa ollaan kiinnostuneita koulun yhteisöllisyydestä ja yhteisöllisyydestä koulussa. Yhteisöllisyys tutkimuksen lähtökohtana tarkoittaa tässä jotain sellaista, joka saisi koulun opettajat ja oppilaiden vanhemmat tuntemaan itsensä osaksi samaa kasvatuksen ketjua, johon kuuluvat vielä harrasteiden ohjaajat, kaverit, netti ja sukulaiset ja naapurit.

Tyttötutkimusantologiat Letit liehumaan! Tyttökulttuuri murroksessa (1992) ja Tulkintoja tytöistä (2002) ovat saaneet seurakseen kolmannen polven tyttötutkimusantologian Entäs tytöt?. Sen valossa parissa kymmenessä vuodessa tyttötutkimus näyttää astuneen nuorisotutkimuksellisesta kehyksestä lähemmäksi naistutkimusta.

Koti-isä Jukka Laajarinne lienee kirjoittanut vuoden rohkeimman pamfletin. Hänen keskeinen viestinsä on selvä: lasten tulisi kasvaa itsenään, ei sellaisiksi kuin aikuiset haluaisivat heidän kasvavan.

Viikon väitteessä Nuorisotutkimusverkoston tutkijat Anni Ojajärvi ja Mikko Salasuo pohtivat varuskunnissa viime aikoina sattuneita kuolemantapauksia. Heidän mielestään armeijainstituutiolla tulisi olla erityistä herkkyyttä tunnistaa nykynuorten ongelmia sekä tarjota helppo pääsy tarvittaviin mielenterveyspalveluihin: varusmiesten mielenterveyspalveluissa kysynnän ja tarjonnan tulee kohdata. Ratkaisuksi he ehdottavat myös, että sotilaskoteihin olisi hyvä saada nuorisotyöntekijöitä etsivän nuorisotyön hengessä. 

Kiusaaminen on luonteeltaan piiloinen ja monimuotoinen ilmiö, josta usein tunnistetaan vain jäävuoren huippu – ja sekin monesti liian myöhään. Kiusatuksi tuleminen voi traumatisoida pysyvästi. Yksi kiusaamisen muoto ei ole toista lievempi, vaan kaikenlainen kiusaaminen jättää jälkensä. Kiusaamisilmiön tunnistaminen, siihen puuttuminen, kiusatuksi tulleiden jälkihoito sekä kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ovat kaikkien aikuisten ja kasvattajien velvollisuuksia.

Satu Lidman tarkastelee kirjassaan Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeän jäljillä perusteellisesti häpeää ennen ja nyt erityisesti länsimaissa, mutta mukana on myös islamilaisten kulttuurien ja Kaukoidän, varsinkin Japanin, erityispiirteitä. Hän ottaa kantaa myös häpeän seurauksiin.