Työelämä

Työpajatapaamisen pyörteissä

27.3.2008 minulle oli suuri ilo ja kunnia olla mukana eduskunnan kansalaisinfossa pidetyssä työpajatapaamisessa, jossa kuulimme lukuisten asiantuntevien työpajaosaajien ajatuksia. Mukana olleet nuoret toivat iltatilaisuuteen aivan oman ”herättävän” sävynsä. Eduskuntatalon syövereihin uppoavat poliitikot tarvitsevat työssään juuri tällaista aktiivista yhteistoimintaa ja avointa keskustelua tärkeistä asioista.

Työpajatoiminta, kullan arvoinen

Osallistuin tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen teemalla ”Kadonneet nuoret etsivällä työllä työpajoille ja muihin julkisiin palveluihin”. (LINKKI) Tilaisuus sai minut entistä vakuuttuneemmaksi työpajojen tärkeästä roolista nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä sekä nuorten osallisuuden lisääntymisestä yhteiskunnassamme.

Oletko sinä minusta kiinnostunut?

Kaukana Euroopan koillisessa sijaitsevassa harvaanasutussa Suomessa eräs vanha kulttuurinen piirre on vahva usko yksilössä piileviin voimavaroihin ja selviytymiskykyyn. Paitsi perinteinen talojen hajasijoittuminen maaseudulla myös kansainvälinen menestymisemme yksilöurheilulajeissa sekä eräillä taiteen ja kulttuurin alueille ilmentävät tätä kulttuurista piirrettämme.

Nuorten työpajatoiminta kunniaan

Osallistuminen eduskunnassa nuorten syrjäytymistä käsittelevään seminaariin 27. maaliskuuta oli minulle mieluisa tehtävä. Minulla on kaksi nuorta kotona miettimässä, mitä alkaisivat tehdä isona ja miten hoitaisivat asian. Väliin ei voi mennä sanomaan, että näin tein itse nuoruudessani. Maailma on muuttunut niistä ajoista, vaikkei sitä itse ehkä oikein ole huomannut.

Syrjäytyneitä on liian paljon

Vuoden 2008 alussa julkaistu Suomen lukiolaisten liiton tutkimus puhuu karua kieltä suomalaisten nuorten hyvinvoinnista: suurella enemmistöllä menee aina vain paremmin, mutta sitten on vähemmistö, jolle psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset ongelmat kasautuvat.

Kadonneet nuoret

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työllisyyden parantamiseen on valtion talousarviossa varattu 15,5 miljoonaa euroa, josta opetusministeriö käyttää 2,5 miljoonaa euroa niin sanottujen kadonneiden nuorten etsintätyöhön ja heidän koulutukseensa ja työhön saattamiseensa. Ketkä nuoret ovat syrjäytyneitä? Miten heitä voi tukea? Kääntyykö liian varhainen luottaminen lapseen ja nuoreen selviytymisen vaatimukseksi lapsen tai nuoren mielessä?

Yrittäjyys on vaikea paikka koululle ja sivistystraditiolle

Yrittäjyys ei ole korkeasti koulutetun sivistyneistön heiniä. Korkeasti koulutettujen nuorten yrittäjyyshalut ovat selvästi matalammat kuin alemmin koulutettujen. Myös yrittäjiksi todella ryhtyneet ovat harvemmin korkeakoulutettuja. Samoin nuorten käsitykset koulutuksen tarpeellisuudesta yrittäjille ovat melko vähättelevät. Yrittäjyyteen liitetään sellaisia määreitä kuin riskinottokyky, työteliäisyys ja ahkeruus, rehellisyys, innovatiivisuus ja luovuus. Sen sijaan sen kaltaiset määreet kuin korkea koulutus, sivistys ja intellektuaalisuus loistavat poissaolollaan.

Miksi nuorilla on yrittäjyyteen myönteinen kuva?

“Vaikka nuoret innostuvat yrittäjyydestä, he perustavat yrityksiä Suomessa niukasti”

Kari Paakkunaisen tutkimus Alkaisinko yrittäjäksi? kertoo, että koulutus vähentää yrittäjäksi haluamista. Mikä muu?

Yrittäjyyden arki ja media

Viime vuosien suomalainen yrittäjyyskeskustelu on ollut lähes historiatonta, eikä ole kantanut yli lyhyiden suhdannevaiheiden. Media on ollut sokea mm. sille, että hiukan pitemmällä aikavälillä yrittäjien määrä laskee maiden ja alueiden vaurastuessa. Pudotus on ollut dramaattinen sodan jälkeisistä ajoista.


Tuemmeko nuoria yrittäjyyteen?

Keskustelutilaisuus 5.6. klo 13.00-16.00, Lasipalatsi, Palmusali
Tutkija Kari Paakkunaisen tutkimus
Alkaisinko yrittäjäksi?

Avauspuheenvuoro, valtiosihteeri Stefan Johansson, Opetusministeriö

Arvoisat seminaarin järjestäjät, alustajat, nuorten asioista kiinnostuneet

Sivut