Globalisaatio, kansainvälisyys, siirtolaisuus

Amputoidun sosiologian kriisi?

Ranskalainen sosiologia on kriisissä. Tähän väitteeseen olen törmännyt useasti Pariisin tutkimusvuoteni aikana.

Matkailua ja ajatuksia tuhkapilven alla

Perheemme abiturientti teki omatoimimatkan ystävänsä kanssa historiallisena hetkenä ja sai kokea, kuinka luonnonvoimat voivat muuttaa matkasuunnitelmia.  Matkantekoa ei turhaan ole verrattu elämään, sillä molemmat tarjoavat yllätyksiä. Matka alkoi jo Tampereella seitsemän tunnin odottelulla, kun Ryanairin koneessa havaittiin moottorivika. Matkakohteina olivat Italia ja Kroatia. Zagrebissa tyttö joutui asioimaan lääkärissä äkillisen sairastumisen vuoksi, mutta ystävällisen lääkärin määräämät lääkkeet tehosivat onneksi nopeasti, ja matka jatkui upeissa vuoristo- ja merimaisemissa.

Parveke barrikadeilla

Havahdun lauantaiaamuna kello kymmenen helikopterin propellien huminaan. Nousen nopeasti ylös sängystä ja katson hätääntyneesti ikkunasta alas: en kai ole nukkunut pommiin? Joko ne ovat täällä? Helpottuneena huomaan ettei uusnatseja näy vielä missään. On aika nousta ylös ja siirtyä parvekkeelle.

Julkinen kaupunkitila käyttöön – kasvatuksessakin

Pariisilainen maaliskuun loppupuolen kevätviikko täyttyi tasa-arvoisen yhdessä elämisen puolestapuhujista. "Elää yhdessä" (Vivre ensemble) -viikko oli Pariisin kaupungin sekä kansalaisjärjestöjen, sosiaalisten liikkeiden, asukasyhdistysten, lähiökollektiivien, taitelijayhteisöjen ja yksittäisten ihmisten koostama tapahtumien kollaasi, jonka tavoitteena oli tuoda näkyväksi ja kuultavaksi yhdessä elämisen mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia.

How Europe teaches itself?*

The most recent experience of the European-wide co-operation of the youth sector, where more than 60 youth workers, youth researchers and youth policy makers from various European countries worked alongside, catalysed to think what these meetings actually are all about. Is this how the Europe teaches itself the European youth policy issues? Or is this how participants learn how to work internationally, to build common European-wide ground in youth policy, to share ideas and network, to learn to be productive in the teamwork when every participant have very different story to tell?

Agriculture, a necessity for the development of Haiti’s economy

Jean Samuel Alteus is preparing seed beds in the mountains of Grande'Anse together with Jean Fenel who is also a member of OJPDD - Organization des Jeunes Progressistes pour le Development de Duchity, a movement of young adults working in ecological sanitation and gardens.

Jean Samuel Alteus

As all the other international communities know, the agriculture holds an important place in the history of the world, in as much as it leaves its mark on all aspects of daily life.

Unohdimmeko jo Haitin?

Haiti oli Latinalaisen Amerikan köyhin valtio jo ennen 12. tammikuuta 2010 kello 16:53 tapahtunutta maanjäristystä. Tämän maailmanhistorian yhden tuhoisimman – jollei jopa tuhoisimman – suurkatastrofin yhteydessä ei ainoastaan menehtynyt 200 000 ihmistä vaan lisäksi lukuisia kaupunkeja tuhoutui lähes kokonaan. Sadat tuhannet haavoittuvat ja vammautuivat. Apua (vettä, ruokaa, lääkkeitä, huopia jne.) oli lähes mahdotonta toimittaa perille rikkoutuneiden teiden ja teille sortuneiden esteiden takia. Moni kaupunki sai odottaa apua viikkoja.

Haitin nuoret tulevaisuutta rakentamassa * Youth building Haiti

Kolumnisarja antaa äänen Haitin aktiivisille nuorille. Sarja käynnistyy yhteistyöllä Youthaiti-organisaation kanssa. Järjestön perustaja, sairaanhoitaja Gigi Pomerantz toimii aluksi linkkinä nuorten kirjoittajien ja Kommentin välillä. Katso hänen esittelynsä englanninkielisestä versiosta (alla).

Poliittinen kevätsiivous ranskalaisittain

Ranskassa kevät on koittanut. Yhteiskunnallista kevätsiivousta tehdään 14. ja 21. maaliskuuta pidettyjen aluevaalien jälkipyykin muodossa. Tasavaltalaisen keskitetyssä poliittisessa kulttuurissa aluevaalien merkitys kansalaisten silmissä ei ole perinteisesti ollut kovin valtaisa. Hämmästyttävän vähän vaalidebatteja käytiinkin, ja ihmettelin itsekseni, millä keinoin ranskalaiset onnistuvat muotoilemaan kantansa näissä vaaleissa. Jos etukäteen debatti oli laimeaa, jälkikäteen keskustelua käydään sitäkin vilkkaammin.

Aggressiivinen lähiökoulu: tahra kartalla?

Mitkä ovat ne ranskalaiset kehykset, joihin nuorisoilmiöitä pyritään asettamaan? Kysymys on noussut mieleeni useaan otteeseen seuratessani viime kuukausien mediakeskustelua ja tutkijoiden debattia nuorista. Yksi silmiinpistävä ero verrattuna suomalaiseen keskusteluun on täkäläinen tapa nähdä nuorisoasiat nimenomaisesti osana alue- tai kaupunkipolitiikkaa. Sama pätee myös tutkimukseen: nuoria lähestytään tilan kuluttajina ja tuottajina – tai paikan jähmettäminä vankeina. Kyse ei kuitenkaan ole mistä tahansa tilasta, eikä mistä tahansa nuoruudesta.

Sivut