”Narun jatkoksi vaan” - Näin digirasistit muuttivat Suomen
Taneli Heikka - 20.5.2011
”On se helvetti, ettei näille mamuille löydy kuria ja lakia. Narun jatkoksi vaan.” Lauseet ovat Suomen johtavan talouslehden Kauppalehti.fi :n kommenttiketjusta. Ketju oli otsikoitu ”Hiv-positiivinen neekeri raiskasi alaikäisen tytön”.
”Narun jatkoksi vaan”. Lause on melko tyypillinen esimerkki maahanmuuttajia vastustavasta retoriikasta, joka on yleistynyt suomalaisilla internet-keskustelupalstoilla. Siinä vaaditaan väkivaltaiselle vastustajalle väkivaltaista vastaiskua. Vastauksen on oltava Suomen lain mukainen, mutta samalla vihaa tihkuva ratkaisu tapahtuu oman käden oikeudella. Maahanmuuttokysymyksen loppuratkaisu roikkuu ilmassa.
Rasismi ei ole uutta Suomessa. Uutta on rasistien ylpeys ja päättäväisyys. Tie blogeista ja kommenttiketjuista eduskuntaan ja valiokuntien johtopaikoille avautui parissa vuodessa. Mitä oikein tapahtui? Mitä nyt pitäisi tehdä?
Muutama vuosi sitten rasistit olivat Jussi Halla-ahon tapaisia hajanaisia nettikirjoittelijoita. Digitalisaation 2.0-vaihe muutti tilanteen. Se mahdollisti maahanmuuttajien vastustajien yhteisöllisyyden ja voimaantumisen.
Rasismin uudelleenmäärittelyn taistelukenttä oli sosiaalinen media: esimerkiksi keskustelufoorumit, kommenttipalstat ja Uuden Suomen blogit. Bunkkerina ja ajatushautomona taistelussa toimivat esimerkiksi Suomen Sisun jo suljettu keskustelupalsta, Halla-ahon blogi ja Hommaforum. Kaaderit liikkuivat netin keskustelupalstoilla ja kommenttiketjuissa määrätietoisesti. Tiedustelutiedon saaneet partiot ilmestyvät uutisten kommenttipalstoihin. Niiden taktiikka on yksinkertainen ja noudattelee tiettyä kaavaa:
1. Kommentoitavana oleva uutinen ei ole yksittäistapaus. Se kuvaa maahanmuuttajien (yleensä tummaihoisten ja pakolaisten) kelvottomuutta ja monikulttuurisuuden epäonnistumista.
”Oulussa todella raakaan raiskaukseen syyllistyneet mamut, jotka viiltelivät 30-vuotiaan uhrinsa erityisen julmasti 2006 ovat jo pari vuotta olleet vapaalla jalalla! Tampereella taas ystävämme Abdigadir on jo päässyt vapaaksi. Mukava kaveri, mitäpä nyt suotta pitämään linnassa. ” (KL 9.2.2011)
2. Uutinen liittyy laajempaan kuvioon: meneillään on mokuttajien eli monikulttuuristajien suuri suunnitelma ja/tai hegemonia.
”Mamukoneiston kukkahattutädit varmistavat bisneksensä sillä tavalla, että rahtaavat Afrikasta sellaista porukkaa, mikä tarvitsee varmasti koko ajan näiden hyysäreiden palveluja.” (KL 9.2.2011)
3. Mokuttamisen seurauksena on islamisaatio ja/tai jokin muu arvojen rappio, jossa suomalainen kulttuuri ja lait ajetaan ahtaalle.
”Mikäpä on tehokkaampi keino lopettaa sananvapaus, kuin kieltää poliittisessa keskustelussa tarvittavat sanat? Tällaiseen toimintaan ei pidä missään tapauksessa suostua. Jos suostumme, niin ei kiellot "neekeri" sanaan jää.” (KL 9.2.2011)
Ällistyttävää kyllä, menetelmä toimi. Tämä ei ole hienostunutta keskustelua, mutta se ei ole sen tarkoituskaan. Sen tarkoitus on agitointi, kiihotus. Ulkopuoliselle syntyy vaikutelma, että aggression vastapuoli, suuri mokutusoperaatio, todellakin on olemassa jossain. Sen täytyy olla. Muuten siitä ei puhuttaisi näin paljon. Tarkoituksena on herättää huomio, haastaa riitaa ja jatkaa keskustelua. Kommenttiketjut pitenevät ja pitenevät. Joukossa on myös oikeita faktoja, jotka luovat vaikutelmaa uskottavuudesta.
Näin maahanmuuton käsitteistö pikku hiljaa määriteltiin uudestaan digitaalisessa maailmassa. Maahanmuuton vastustajat nimesivät itsensä sen kriitikoiksi. Keskustelijat sosiaalisessa mediassa omaksuivat käsitteen. Maahanmuuttajien vastustajat kielsivät muita keskustelijoita kutsumasta itseään rasisteiksi. Muut tottelivat. Vielä muutama vuosi sitten oli kaikille itsestään selvää, mikä on rasismia. Sitä on ihmisen etnisyyteen perustuva luokittelu ja arvottaminen. Nyt tällaisten erottelujen tekeminen on verkkokirjoittelun arkea. Maahanmuuttajien vastustajien keskeisiä saavutuksia on, että rasismia ei enää kutsuta rasismiksi.
Natsistisia analogioita tai suoranaisia ihanteita maahanmuuttokriitikoiden kirjoituksissa esiintyy varsin paljon. Mutta natsi-sanaa ei saa enää käyttää. Sosiaalisessa mediassa käsitteen käyttäjälle nousee välittömästi ”natsi-kortti”, jota käyttäjän täytyy hävetä sen sijaan, että natsismista vaikutteita saanut ihminen itse häpeäisi. Väkivaltaista vihapuhetta – ”narun jatkoksi vaan” – pitää ymmärtää reaktiona monikulttuuristien ja maahanmuuttajien aggressiivisuuteen. Suomi on uhattuna, ja se vaati kovaa puhetta ja kovia toimia.
Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, media ja poliitikot alkoivat Suomessa omaksua tämän puhetavan. Kahden prosentin maahanmuuttajaväestö ja sen hallitsematon laajeneminen uhkasi 98 prosentin suomalaista enemmistöä: ”Niskalenkki maahanmuutosta.” ”Stoppi sosiaalipummimaahanmuuttajille.” Lauseet eivät olleetkaan enää digitaalisesta maailmasta, vaan vaaliehdokkaiden mainoslauseita. Fyysiset ja rajut kielikuvat hyväksyttiin mukaan maahanmuuttajien vastustamiseen politiikassa.
Salaliittoteorioissa on se hyvä puoli, että niitä ei koskaan voida aukottomasti kiistää. Kukkahattutätien bisnekset saattavat olla olemassa. Ehkä rukouskutsut todellakin kaikuvat tuomiokirkon tornista 2200-luvulla. Journalistien, tutkijoiden, ja mielipidevaikuttajien – kaikkien kansalaisten – tehtävänä olisi kuitenkin pitää huolta siitä, että keskustelun yhdestä ääripäästä ei synny sen sääntöjä määrittävää keskikohtaa.
Tuo kohta määriteltiin maahanmuuttokeskustelussa sosiaalisessa mediassa. Tämä yllätti useimmat. Maahanmuuton asiantuntijat kävivät keskustelua omilla ehdoillaan sanomalehdissä. Toimittajat omaksuivat digitaalisesta maailmasta kumpuavat käsitteet, koska ajattelivat, että rasistisissa purkauksissa puhui ”kansa”. Ei puhu, mutta koska toimittajat itse eivät juuri osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa, he eivät tunne sen sykettä ja siellä tapahtuvaa mielipidemuokkausta.
Monet journalistit ajattelevat vieläkin, että mitään organisoitua rasistien toimintaa verkossa ei ollut. Meillä vain sattuu nyt olemaan joukko Hommaforum- ja Suomen Sisu -taustaisia kansanedustajia. On esimerkiksi aivan sattumaa, että yrittäjätaustaisten perussuomalaisten ryhmästä meni läpi vain kolme edustajaa, mutta maahanmuuttokriittisistä ehdokkaista läpi meni seitsemän.
Maahanmuuttajia varmasti vastustavat ehdokkaat seulottiin esiin ja valittiin yhden asian ihmisiksi eduskuntaan. Medialta tämä osittain digitaalinen operaatio jäi lähes kokonaan huomaamatta.
Uskon, että eduskuntavaaleissa nähtiin, mitä tapahtuu, kun virtuaalitodellisuudessa operoiva yhden asian liike valmistelee valtaannousun huolella ja toteuttaa sen systemaattisesti. Se oli mahdollista, koska perinteinen media antoi sille pelikentän: pysyi poissa sosiaalisesta mediasta.
Liberaalien voimien täytyy hypätä keskusteluun mukaan. On laitettava itsensä likoon. Toimittajien ohjeet, jotka määräävät pidättyvyyteen sosiaalisessa mediassa, ovat demokratian vastaisia. Tutkijoiden ratkaisu esiintyä nimettömänä uhkailun edessä oli ymmärrettävä, mutta väärä. Rasistien kanssa on vaikea, miltei mahdoton keskustella, mutta se ei ole syy luopua leikistä. Valtio kouluttaa verovaroilla argumentointikykyisiä ihmisiä muun muassa siksi, että he väittelisivät julkisesti erikoisalansa asioista.
Sosiaalinen media on nupullaan oleva virtuaalitodellisuus, josta yhteiskunnalliset muutokset yhä useammin kumpuavat. Se on vielä enimmäkseen kaksiulotteinen keinotodellisuus, mutta se kehittyy. Siitä tulee todellisempi kuin todellisuudesta. Emme voi jättää sitä epäliberaalien voimien temmellyskentäksi. Ne, joille vapaa, ihmisten samanarvoisuuteen perustuva järjestelmä on rakas, eivät nyt saa vaieta ja jäädä muutoksen sivustakatsojiksi.
Taneli Heikka
Kirjoittaja on viestintäyrittäjä ja toimittaja
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
- Tulostettava sivu
- Lähetä kaverille
Kommentit
kansa vaihdettava ?
Miten toimia demokratiassa, jos kansa äänestää väärin ?
Ns. maahanmuuttokriittisyydessä on tietysti paljon matalaotsaista turhaa uhoa, mutta taustalla on vakava asia: Enemmistö suomalaista kokee, että
- maahanmuuttopolitiikka on tabu, josta ei saa keskustella ja jonka ilmeisetkin virheet on vaiettava pois
- valtamedia suhtautuu maahanmuuttoon naurettavan kummallisesti - uutisointi on läpinäkyvän biasoituutta ja lukijoita/ katsojia aliarvioivaa vähän samaan tyyliin kuin Neuvostoliittoa koskeva uutisointi aikanaan - kaikki tietävät, että kyse on faktoja kaihtavasta liturgiasta
- valtamedian hybris inhottaa: kuvitellaan, että biasoidulla uutisoinnilla voidaan vaikuttaa mielipiteisiin. Se aika on ohi.
Ainut ratkaisu on palata objektiiviseen uutisointiin, nimittää asioita niiden oikeilla nimillä ja panna sekä mamut että ei-mamut samalla viivalle. Niin työperäiset kuin turvapaikkashoppalijatkin. Kerran menetettyä luottamusta on vaikea voittaa takaisin, mutta ehkä kannattaa yrittää kuitenkin.
Suuri kiitos...
...zinulle demokraatti kun käyt näin todistamassa Tanelin teesejä oikeaksi ihan pyytämättä.
Kerro meille:
1. Miten olet mitannut sen että edustat enemistöä suomalaisista?
2. Mitä sen "enemmistön" mielipide tarkkaan ottaen pitää sisällään?
3. Mitä sinulle on objektiivinen journalismi, jolla on Suomessa todella epäilyttävä, vahvaan stalinismiin vivahtava kaiku. Sinä näytät tarkoittavan sillä sitä että jokaisen henkilön perässä erityisesti rikosuutisissa on oltava rotu.
Ex-toimittaja (valk.)
Valtaosa...
...äidinkielen opettajista on sitä mieltä, että tekstissäsi on kiusallisen paljon vaikutteita vieraista kielistä, kuten esimerkiksi sanat "biasoitunut" ja "hybris". Pidetään suomen kieli puhtaana ja ulkomaiset vaikutteet ulkomailla!
Selvennökseksi vielä...
Jos mietit nyt ”Miten sinä sait tilastotiedot äidinkielen opettajien mielipiteistä noin nopeasti?”, niin voin kertoa, sillä eihän se se salaisuus ole:
Kaksi kaveriani, jotka ovat äidinkielen opettajia, mainitsivat eilen ruokailun yhteydessä tekstissäsi olevan kiusallisen paljon vieraskielisiä vaikutteita. Tästä otannasta siis ainakin sata prosenttia on sitä mieltä, että tekstissäsi on kiusallisen paljon ulkomaisia vaikutteita. Sata prosenttia on huomattava enemmistö, joten niin kuin Amerikassa on tapana sanoa, "I rest my case”.
Tämäkin on tätä epäkeskustelua, mutta yritetään taas
" Enemmistö suomalaista kokee"
Onko tästä tilastoa?
"maahanmuuttopolitiikka on tabu, josta ei saa keskustella ja jonka ilmeisetkin virheet on vaiettava pois"
Kyllä pitää olla ainoa avoin silmä penkkiä vasten, jos kuvittelee vielä, ettei maahanmuutosta saa keskustella. Islamistakin saa keskustella.
"valtamedia suhtautuu maahanmuuttoon naurettavan kummallisesti - uutisointi on läpinäkyvän biasoituutta ja lukijoita/ katsojia aliarvioivaa vähän samaan tyyliin kuin Neuvostoliittoa koskeva uutisointi aikanaan - kaikki tietävät, että kyse on faktoja kaihtavasta liturgiasta"
Mediakriittisyys on hyvä asia. Kaupallinen media ei julkaise mitään muuta kuin sellaista, mikä lisää menekkiä ja YLEn tiedot perustuvat yksityisesti rahoitettuihin eli kaupallisiin tietotoimistoihin. Kaikki tieto on kaupallista. Itselläni herää kysymys esimerkiksi siitä, miksi 1940-luvusta puhutaan kohta enemmän kuin 2010-luvusta. Kuka ostaa Mannerheim/jatkosota/talvisota -liitteitä, miten niissä sotia kuvaillaan. Todennäköisesti ihannoidusti ja valheellisesti.
Mediakritiikki näillä rasisteilla onkin se, että hylätään 1970-lukulainen idealismi ja niellään 1940-luvun sotapropaganda.
Aika jännä taktiikka tuo sinulla, että kirjoitat valtamedian suhtautuvan maahanmuuttoon kummallisesti ilman että määrittelet sitä mitenkään. Jätät kantasi lukijan arvuuteltavaksi. Todellisuudessa valtamedia suhtautuu maahanmuuttajiin liian usein törkeän rasistisesti. Selkeimmin tämä näkyy kerjäläisuutisoinnissa. Varsinainen romanikerjäläisten holokausti on alkanut Euroopassa ja Helsingin kaupunkikin on lähtenyt väestönsiirtojen tielle.
"valtamedian hybris inhottaa: kuvitellaan, että biasoidulla uutisoinnilla voidaan vaikuttaa mielipiteisiin. Se aika on ohi."
Se näkyy uutisten katsojaluvuissa ja lehtien myyntimäärissä. Uutiset tietysti ovat mainitsemistani syistä monesta eri syystä puolueellisia. Naurettavinta on ollut viime-aikoina oikeistovoimien murhaporukan Libyan-sodan "uutisointi", mikä on ollut vain sotapropagandan toistelua.
"Ainut ratkaisu on palata objektiiviseen uutisointiin, nimittää asioita niiden oikeilla nimillä"
Silloin YLEn rahoituskin ratkeaisi, koska ainoat objektiiviset uutiset ovat hätätiedotteet ja urheilutulokset, joista viimeisetkin saattavat dopingin takia muuttua. Sääennuste ja lottoarvonta myös yleensä toimivat.
Kaikista muusta on kädenvääntöä. Hassuinta oli, kun Marja-Sisko Aalto meni kirkkoon. Hänestä käytettiin kahta eri etunimeä, puhuttiin sukupuolen korjauksesta, vaihtamisesta ja muuttamisesta ja että kirkossa oli vähemmän, enemmän tai normaalisti väkeä. Tietosisältö kai oli, että Marja-Sisko oli ollut kirkossa. "Oikeat nimet" ovat vahvasti politisoituja, Marja-Siskonkin tapauksessa.
"panna sekä mamut että ei-mamut samalla viivalle."
Monimiljoonainen, vakiintunut suomalainen luterilaisuus vastaan muutama tuhat islamin harjoittajaa? Kuka tuntee itsensä uhatuksi, luterilainen, jonka uskoa moititaan Suomessa vai pienen vähemmistöuskonnon jäsen, jonka uskoa moititaan. Ei ole mitään samaa viivaa.
"Niin työperäiset kuin turvapaikkashoppalijatkin."
Ei ole mitään turvapaikkashoppailua, on vain erilaisia, hyvin kireitä käytäntöjä turvapaikan myöntämiselle. Jatkuvasti yritetään palauttaa ihmisiä vaarallisiin maihin, käytetään jopa rauhoittavia lääkkeitä, etteivät ihmiset pistäisi fyysisesti hanttiin kun niitä väkisin raahataan koneeseen.
Kyllä, epäkeskustelua tämä on taas.
Jos lyhyesti koetan sanomani tiivistää, se on seuraava:
Suvaitsevaisuusfanatismi, "positiivinen syrjintä", Lipposen "Kaikki heti marssimaan rasismia vastaan", kun maahanmuuttajataustainen pitserianpitäjä polttaa verstaansa ja kolme sivulista tamperelaista siinä sivussa, jne.
-> kaikki tämä luo aivan vääjäämättä vastavoimakseen sen, mitä te tärähtäneistöksi luonnehdittu, ehkä hyväntahoinen, mutta hieman heikkosaattoinen porukka rasismiksi haluatte kutsua.
-> Ihmiset turhautuvat, kun näkevät, että heidän työnsä tulokset ja elinpiirinsä tieten tahtoen tärvellään, kun parempia, inhimillisempiä ja kestävämpiäkin vaihtoehtoja olisi
Kyse ei ole yleisestä muukalaisvastaisuudesta vaan siitä, että suoranainen organisoitu hyväksikäyttö pitää pystyä kohtuullisessa määrin torjumaan. Kaikki töihin tulevat väristä riippumatta ovat tervetulleet. Pitää myös miettiä, onko parempi rokottaa lähtömaassa tuhat, kuin ottaa tänne ikuisia eläkeläisiä. Ne eivät huoltosudetta korjaa.
Mutta Siperia opettaa. Usein vain aivan turhan kovan kautta.
Mutta tiedän. Ei tämä tästä parane.
Keskittämisen strategia
Kiitos Taneli Heikalle hyvästä artikkelista. "Maahanmuuttokritiikistä" ja sen toimintatavoista tarvittaisiin kunnon kartoitus, jotta se saadaan kuriin.
Yksi tärkeä pointti oli, että "maahanmuuttokriitikot" järjestivät kuusi "Nuivan vaalimanifestin" allekirjoittajaa eduskuntaan keskittämällä äänet heille. Kansanedustajat Juho Eerola, Jussi Halla-aho, James Hirvisaari, Olli Immonen, Maria Lohela, Vesa-Matti Saarakkala allekirjoittivat ko. manifestin, joka oli keskittämisohje.
Heikka Saarikosken tuoliin!
Sääli ettei Taneli Heikka ollut sen iänikuisen Saska Saarikosken paikalla eilisessä Pressiklubissa, olisi saatu kuulla vähän asiallista keskustelua, sen sijaan että Hommafoorumin kaveri pisti toimittajille jauhot suuhun.
Erityisesti ihmetytti, ettei kukaan "keskustelijoista" ollut edes viitsinyt etukäteen kurkata Hommafoorumiin ja Scriptaan nähdäkseen, mistä kenkä juuri nyt puristaa. Että ei ihme kun kaikki sitten meni penkin alle.
http://www.kniivila.net/2011/hommafoorumi-ja-totuuden-torvet/
Hieno analyysi
Kiitos hienosta analyysistä. Lisäisin strategiaan vielä yhden piirteen: erityisesti Halla-Aho mutta myös muut hommalaiset ovat erittäin hyvin perehtyneet sekä viestinnän lakeihin ja sääntöihen että journalismin etiikkaan sekä Julkisen Sanan neuvoston päätöksiin.
Perjantai-illan Pressiklubi näytti, kuinka helposti hommalainen selätti tällä sektorilla kokeneet tolimittajat; yhteydestään irroitettu lause, kymmenen vuotta vanha (juridisesti vanhentunut) ja vielä jopa se, että kyseessä oli arvostelu ja siten lähestyttiin sitaattia.
Perusteet eivät tietysti kestä kriittisempää tarkastelua, mutta näki että vastaaja oli arvellut tämän asian nousevan esiin keskusteluun, harjoitellut siihen huolella vasta-argumentit ja vastapuoli eli Hazard-Saarikoski tuli yllätettyä täysin, toimittajilla ei ollut sanottavaa omimmalla alueellaan eli oman alan lainsäädännössä. Saarikosken häpeä on erityisen suuri, sillä hänen olisi pitänyt tässä keskustelussa puolustaa omaa toimitustaan ja omaa toimittajaansa, mutta täysin hampaattomaksi jäi.
Jos siis aikoo keskustella rasistien kanssa on löydettävä noihinkin vasta-argumentit. Sitaattioikeudella tarkoitetaan siis, että rasistinen mielipide ei ole kirjoittajan vaan se on arvosteltavan/esiteltävän teoksen tekijän mielipide. Tekstistä toki voi helposti päätellä onko kyseessä sitaatti vai ei, mutta valmistautumatta siihen ei tietyskikään vastaa.
"Yhteydestään irroitettu"
Niin no sehän tuntuu olevan Halla-aholla ja hänen heimolaisillaan lähes aina näin, että jos jotakin epäilyttävää on heidän julkaisuistaan löydetty, kyseessä on "asiayhteydestään irroitettu lause", ja kun asiayhteyden tulkitsee oikein ("oikein" = niin kuin se on hommalaisten mielestä tulkittava), niin mitään rasismiin viittaavaakaan ei ole edes lähimailla, vaan korkeintaan kyse on hienostuneesta ironiasta.
Tämä vanha sitaattihan tuli esille Pressiklubin loppusuoralla joka oli vähän irrallaan siitä muusta keskustelusta, mutta ylipäätään oli kummallista Stilleriltä edes nostaa koko asiaa esille, ilman että ensin oli kunnolla selvitetty kuka tekstin oli kirjoittanut ja missä yhteydessä. "Sovitaan nyt että tämä on Halla-ahon tekstiä" oli kyllä ihan amatöörimäinen veto Stilleriltä. Että miten niin sovitaan, kuka sopii, jos ei Halla-aho edes ole studiossa?
Vähän lisää ammattimaisuutta toimittajilta ei tekisi pahaa.
Yhteydestään
Pointtini on että juuri näin he ovat keskenään sopineet että asiaa hämmennetään, sen verran johdonmukaista menettely on. Siksi jokaisen, joka keskustelee hommalaisten kanssa suorissa lähetyksissä, tulisi etukäteen miettiä mikä on vastaus argumenttiin "yhteyksistään irroitettu" tai sitaatti. Jälkimmäisestä selviää helposti lukemalla artikkelin, ei siitä voi erehtyä. Toinen on vaikeampi.
Minusta Siller oli kuitenkin oikeassa yrittäessään puristaa kaverilta vastauksen kysymykseen onko lause "Mustien loismainen käytös tarvitsee yhteistyöhaluisen isännän" rasistinen vai ei. Olisi myös odottanut rauhassa kaverin vastauksen.
Juridiseen saivarteluun ei kannata sortua, sitä ovat monet Halla-Ahon kanssa yrittäneet ja aina epäonnistuneet. Siinä mielessä täytyy arvostaa kaveria, että sen argumentoinnin hän on oppinut äärimmäisen hyvin. Vahinko vain että käyttää taitoon niin typerän asian puolustamiseen.
Samaa mieltä. Ja molempi
Samaa mieltä. Ja molempi osapuoli tuntuu myös ottavan aivan liian jyrkän kannan asiaan, kun sen ajan ja vaivan voisi käyttää myös niiden ongelmien selvittämisen. Kyseessähän ei todellakaan edes ole mikään perisuomalainen juttu, Suomihan on hyvin tunnettu pakolaismyönteisenä maana. Suurin osa muista maista ja kansalaisista ovat paljon kielteisempiä, eikä pelkästään pakolaisille, vaan ulkomaisille yleensäkin. Olen itsekin kierrellyt ja asunut monessa maassa ja nähnyt tämän ihan itse. Tämäkin on nyt vielä tärkeämpi hetki, kun Euroopan talous on ajautumassa raiteiltaan valtioiden ottaman lainarahan takia. Mitä me sitten tehdään, otetaan pikavippi? Hah. Kyllä niiden omien kansalaisten etua tulisi noin lähtökohtaisesti miettiä, tai Suomikin on jo samassa jamassa. Vielä vähemmän hyväksyttävämpää on jos tänne tulevat tekevät rikoksia tai aiheuttavat ongelmia. Jo pelkästään sen takia, että tietynlaista kiitosta voisi antaa. En minäkään muissa maissa oleillessa törttöile tai riko lakeja. Itse asiassa yritän myös noin yleensä ottaa selville kulttuuria ja miten eri tilanteissa kuuluu käyttäytyä. Mutta muuten toki ovat tervetulleita puolestani. Minna
Aikanaan tämän kamalan hirveän Suomen Sisun hallituksessa...
...toimineena voin sanoa parikin asiaa.
1. Sisu on kuulkaas melkoisen tavallinen suomalainen yhdistys, ei mikään führer-vetoinen NSDAP.
2. Jäsenistöä oli ja on vähän joka suunnasta suomalaista puoluekenttää poislukien vihreät.
3. Me emme ole suunnitelleet tai organisoineet mitään valtavaa rasistien salajuonta, ei ole mitään keskustoimistoa josta ss-univormuiset natsit lähettäisivät lähetystyöntekijöitään hyökkäilemään uutispalstoille tai potkimaan maahanmuuttajia.
Suurelta osin viimeaikojen kehitys on (valitettavasti mokuttajien kannalta) ollut spontaania. Jokin hommafoorumi on tarjonnut ihmisille kanavan avautua ja mahdollisuuden huomata ettei ole ajatustensa kanssa yksin. Ja kyllä, entistä suurempaa osaa suomalaisista ottaa maahanmuutto, romanikerjäläiset, positiivinen syrjintä ja muu vastaava päähän. Siinä määrin, että äänestävät vaikkapa jonkin Halla-ahon tai hänen suosittelemansa listan ehdokkaan eduskuntaan.
Ja siihen että ihmisiä alkaa ottamaan asiat päähän ei tarvita taaskaan mitään salaisten natsipääkallojen keskustoimistoa pirullisine juonineen. Siihen tarvitaan ainoastaan ns. kukkahattutätejä syyllistämään normikansalaista siitä että on:
1. Suomalainen.
2. Valkoinen.
3. Hetero.
4. rasismi sitä ja rasismi tätä jne.
Tietenkin meikäläisiä on myös auttanut totaalisen tuhoisa ja totaalisen kajahtanut hallitus ensin vaalirahakohuineen, ja nyttemmin sitten eu raha kohuineen.
Ja arvatkaapas mitä? Seuraavissa eduskuntavaaleissa meitä on siellä VIELÄ enemmän, mitenkäs sitten suu pannaan. Kun vielä neljä vuotta toimitaan koko Euroopan ja maailman sossuna, eiköhän tyytymättömiä ole vielä aika lailla enemmän, ja kun nyt maksetaan käytännössä kaikkien muiden puolueiden johdolla rahaa kankkulan kaivoon, saadaan taatusti taaskin lisää tyytymättömiä. Ja tällä kertaa demarien ja vasurien petkutus ei onnistu.
Kansalaisyhteiskunnasta
Arvoisa entinen toimittaja Heikka,
jos nyt jätetään vihaa sekä olkiukkoja tihkuva kirjoituksesi muuten käsittelemättä ja keskitytään vain kirjoituksesi viimeiseen lauseeseen. ”Ne, joille vapaa, ihmisten samanarvoisuuteen perustuva järjestelmä on rakas, eivät nyt saa vaieta ja jäädä muutoksen sivustakatsojiksi.”
Tässä lauseessa olette tavoittaneet olennaisen totuuden. Tästä on todellakin kysymys. Me emme saa vaieta silloin, kun koko yhteiskuntarakenteemme perusperiaate, ihmisten samanarvoisuus on vaakalaudalla.
Tätä periaatetta pyrkii horjuttamaan ns. kukkahattuliike, jota voi tarkastella juuri sellaisena kuin se on, jälkistalinistisena ja romantisoituna toimintana. Ja kuten entinen toimittaja Heikka jo muotoili, ”kaaderinsa” silläkin on. Kärjen muodostavat hyvin huonosti verhoillut entiset stalinistit Vihreän liikkeen johdossa. Vihreä liikehän on tunnetusti entisen DDR:n tiedustelupalvelu Stasin luoma terroristijärjestö, jonka tarkoituksena oli aiheuttaa kaaosta Länsi-Saksassa. Vaikka emo kaatui, poikasessa ideologia säilyi sen verran pelottavana, etteivät edes Neuvostoliittoa ihannoineet vanhan liiton kommunistit ole voineet liittyä näihin joukkoihin, vaan pitäytyvät mieluimmin Vasemmistoliiton puolella.
Romantisoitua puolta edustavat taas ne kaupunkilaiset naiset ja miehet, joista pieni särmikkyys on todella kivaa, erityisesti kun kaikki ystävätkin ovat samaa mieltä särmän suunnasta. Tähän kuuluu länsimaiden, erityisesti Yhdysvaltojen politiikan arvostelu, sekä ”arvoliberaali” suhtautuminen vaikkapa maahanmuuttoon ja/tai seksuaalisten vähemmistöjen kohteluun. Romantiikan esimerkkinä käy tässä ketjussa nimimerkki ”Stacy”, jolle kaikki kaupallisuus ja ”oikeistovoimat” ovat sulaa pahuutta. Mitään analyysia esimerkki-”Stacy” ei tarvitse, koska kyseessä on romantisoidun utopian puolustaminen: samalla logiikalla 70-luvun vasemmisto sai suurimman osan kannattajistaan. Entinen toimittaja Heikan motiiveihin en viitsi tässä mennä, ettei tule ad hominem –kommentteja.
Yhtäkaikki, kyse on siis ihmisten samanarvoisuudesta ja erityisesti Heikankin mukaan Järjestelmästä, jossa ihmisten samanarvoisuus on todellista ja legitimoitua. Kumpaa tulisi siis pitää Järjestelmän kannalta huolestuttavampana ilmiönä: muutamaa tuhatta maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevaa verkkokirjoittelijaa vai sitä, ettei maahan selkeästi laittoman siirtolaisuuden mukanaan tuomia naisia saada integroitua yhteiskuntaan, koska heidän lähtömaidensa paimentolaiskulttuuri ja uskonnolliset tulkinnat alistavat heidät silvotuiksi jalkavaimoiksi, joilla ei ole oikeutta omaan ääneensä? Onko huolestuttavampaa se, ettei missään länsimaassa ole onnistuttu tekemään sen kaltaista siirtolaispolitiikkaa, jolla oltaisiin voitu estää lähiöiden räjähtäminen (Malmö, Pariisi, Berliini, Lontoo) islamistien käsissä? Miten seksuaalinen tasavertaisuus voi edistyä, jos maassa todellakin soi muessinin kutsu, kuten Heikka haaveilee? Onko huolestuttavampaa se, että Suomen vieläkin istuva oikeusministeri pohtii lainsäädäntöön pykäliä ajatusrikollisuudesta ja kehittelee täysin DDR-pohjaisia himmeleitä ”viharikoksista”, joissa ”vihan” määritelmä perustuu ideologiseen kontekstiin? Onko huolestuttavampaa se, että Kosovosta siirtolaisena saapunut nuori nainen pyrkii eduskuntaan ja kertoo lehtihaastattelussa vihaavansa kaikkia serbejä, eikä suostuisi edes kättelemään moista? Onko huolestuttavaa, että meillä on valtalehtiä, joiden mielestä tämän nuoren naisen ajatukset ovat hyväksyttäviä vain siksi, että hän on itse siirtolainen?
Heikan harrastama kulttuurirelativismi törmää seinään heti, kun myönnetään, ettei länsimainen etiikka ja yhteiskuntarakenne ole kaikkien allekirjoittamaa. Ei edes niiden, joita tänne tuotetaan rikollisin keinoin, tukien ihmiskauppaa ja syösten siirtolaisten lähtömaat syvemmälle kurjuuteen.
”Ne, joille vapaa, ihmisten samanarvoisuuteen perustuva järjestelmä on rakas, eivät nyt saa vaieta ja jäädä muutoksen sivustakatsojiksi.” Arvoisa entinen toimittaja Heikka, olen kanssanne täysin samaa mieltä. Samaa mieltä tuntuivat olevan myös ne, jotka äänestivät vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa edustajikseen henkilöitä, joiden ajatusmaailma on heidän kanssaan samansuuntainen, yhden asian tiimoilta tai useammasta.