Kriittinen pedagogiikka ja tutkimusmenetelmät

Kriittinen pedagogiikka on yhteiskunnallisen todellisuuden tarkastelutapa, joka ohjaa tutkimuskohteiden valintaa. Tutkimuksen kohteeksi valitaan ilmiöitä, jotka muuten jäisivät huomiotta tai horjutetaan vallitsevaa käsitystä. Esillä pidetään – tai pitäisi pitää – äänettömien (subaltern), sorrettujen ja marginalisoitujen elämää koskevia kysymyksiä.

Siitä, miten näitä kysymyksiä kannattaisi tai pitäisi tutkia, kriittisen pedagogiikan teksteissä kirjoitetaan yllättävän vähän. Tutkimusmenetelmät otetaan melko annettuina tai niihin ei kiinnitetä erityistä huomiota, vaikka opiskelijat kaipaavat niistä yhtä lailla tietoa kuin teoriasta. Suomessa erityisesti filosofit näyttävät olleen kiinnostuneita kriittisestä pedagogiikasta. Itse kaipaan mukaan myös empiirisestä 'tosiasiamaailmasta' ja elämän monista epäkohdista kiinnostuneita.

Alan kolmesta perusteoksesta (Darder ym. 2003; McLaren & Kincheloe 2007; Apple ym. 2009) vain uusimmassa, Michael Applen ja kumppaneiden toimittamassa, on neljän luvun osasto kriittisen pedagogiikan ”kriittisistä tutkimusmenetelmistä”. Näitä ovat moninäkökulmainen (multisited) etnografia, paikkatietojärjestelmän (Geographical Information System eli GIS) hyödyntäminen koulutuksen tasa-arvotutkimuksessa, kvantitatiivinen tutkimus laadullisen rinnalla ja kansainvälisesti vertaileva tutkimus. Metodologiset pohdinnat on ohitettu, mutta niistä voi lukea muualta (esim. Carspecken 1996, Denzin 2008, Madison 2005, Plummer 2001).

Tutkimusmenetelmien ja metodologian kokonaisuus on ikään kuin ”tekeillä oleva teos”. Metodologiassa tapahtuneita suunnanmuutoksia voi seurailla tämän kuvitteellisen teoksen eri painoksista, lukemalla eri aikoina kirjoitettua tutkimusmenetelmäkirjallisuutta. 'Vanhasta' on mahdollista löytää myös uusia rakennusosia kriittisen pedagogiikan tutkimusmenetelmistä laadittavaan teokseen.

Antti Eskola uudisti paljon luetun oppikirjansa Sosiologian tutkimusmenetelmät I vuonna 1973. Uusissa alkusanoissa tekijä kertoo vaimentaneensa kirjan yltiöpositivistisia sävyjä, ”jotta myös ymmärtävän sosiologian ja dialektisen materialismin näkökantoja kuultaisiin”. Vaikka kyse on vanhan korjailemisesta ja reformista, kirjoittaja ajattelee, että kirja kelpaa opiksi niille, jotka kirjoittavat perusteista lähtien uutta.

Tutkimusmenetelmissä ei kuitenkaan ole tapahtunut kuluneina vuosikymmeninä sellaista perusteellista murrosta, jota Eskola kenties ajatteli. Vanha ei ole jäänyt taakse vaan kulkee mukana. Trendit vaihtelevat, tekeillä oleva kirja paksunee, ja kokonaiskuvan laatiminen on aikaisempaa vaikeampaa. Mikään metodi ei ole ylitse muiden. Entistä tärkeämmäksi tulee osata laatia tutkimuksesta hallittu kokonaisuus, tuntea yksi keskusteluperinne hyvin ja kirjoittaa selkeästi. Tähän ei välttämättä tarvita metodioppaita, riittää kun perehtyy hyvin tehtyyn empiiriseen tutkimukseen, joka todella räjäyttää (esim. Enroos 2008, Graeber 2009).

Kriittisen pedagogiikan tutkimusmenetelmien kannalta Eskola 'ykkösessä' on merkille pantavaa ymmärtävän sosiologian ja marxilaisen yhteiskuntatieteen esittelyt. Edellisen yhteyteen on otettu Habermasin tiedonintresseiksi kutsumat otaksumat eri tutkimusotteiden erilaisista pyrkimyksistä. Kriittiseen pedagogiikkaan liittyvän emansipatorisen tiedonintressin tavoitteena on kritiikki ja vapautuminen yhteiskunnallisista sortomekanismeista sekä käyttäytymistä ohjaavista voimista kriittisen tiedostamisen avulla. Jälkimmäisen esittelyssä painotetaan ihmisen yhteiskunnallista olemista ja yhteiskunnallista tietoisuutta. Esiin otetaan myös kysymys tieteen luokkakantaisuudesta – nykyisin valtavirtakeskustelusta lähes täysin hävinnyt ajatuskanta, vaikka yhteiskuntaluokan käsitettä onkin palautettu joihinkin tutkimusohjelmiin.

Myöhemmin, laadullista kuvailua koskevassa luvussa, Eskola esittelee 'raporttikirjallisuuden' yhtenä tärkeänä tutkimuksen muotona. Esimerkkinä hän käyttää Marja-Leena Mikkolan kirjaa Raskas puuvilla. Raportti puuvillatehtaan naistyöntekijöistä (1971). Se kertoo työläisten työstä, toimeentulosta, asumisesta ja terveydentilasta ja sitä on ”tuloksista päätellen ohjannut hyvä teoria siitä, mitkä asiat ihmisen elämässä ovat olennaisia … Kuvaus on yleensä sitä vahvempaa, mitä konkreettisempaa se on. Konkreettinen tosiseikka vakuuttaa omalla olemassaolollaan.”

Olennaiseen kriittisessä pedagogiikassakin pitäisi tähdätä: oikeudenmukaisuuteen, ihmisyyteen, yhdenvertaisuuteen. Kriittisen pedagogiikan mukaisessa tutkimuksessa konkreettiset kuvaukset ja yksityiskohdat ratkaisevat. Niiden avulla osoitetaan yhteiskunnalliset sortomekanismit ja 'rakennepakkojen' logiikat, mutta myös tiet vapauteen.

Juha Suoranta

Kirjoittaja Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori. Hän toimi Kriittisen pedagogiikan ja tutkimuksen kesäkoulun pääjärjestäjänä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Suoranta

Lähteet

Apple, Michael ym. (2009) The Routledge International Handbook of Critical Education. London & New York: Routledge.

Carspecken, Fran (1996) Critical Ethnography in Educational Research: A Theoretical and Practical Guide. London & New York: Routledge.

Darder, Antonia ym. (toim.) (2003) The Critical Pedagogy Reader. London & New York: Routledge.

Denzin, Norman (2008) Handbook of Critical and Indigenous Methodologies. London: Sage.
Enroos, Rosi (2008) Vankila lapsuudessa – lapset vankilassa. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 1. http://www.rikosseuraamus.fi/uploads/ovm897zt.pdf

Eskola, Antti (1973) Sosiologian tutkimusmenetelmät I. Helsinki: WSOY.
Graeber, David (2009) Direct Action. An Ethnography. Oakland & Edinburgh: AK-Press.

Madison, D. Soyini (2005) Critical Ethnography: Method, Ethics, and Performance. London: Sage.

McLaren, Peter & Kincheloe, Joe (toim.) (2007) Critical Pedagogy: Where Are We Now? New York & London: Peter Lang.

Mikkola, Marja-Leena (1971) Raskas puuvilla. Raportti puuvillatehtaan naistyöntekijöistä. Helsinki: Tammi.

Plummer, Ken (2001) Documents of Life 2: An Invitation to a Critical Humanism. London: Sage.

Nettiosoitteita

http://paulofreirefinland.org/
http://www.freireproject.org/
http://www.jceps.com/
http://www.henryagiroux.com/index.html
http://www.gseis.ucla.edu/faculty/pages/mclaren/
http://www.ewayneross.net/E._Wayne_Ross/Links.html