Mikä nuoria liikuttaa?
Suomen liikunta ja urheilu (SLU) pyysi minua kertomaan, mikä nuoria liikuttaa. Esitin liikunnan tilat kymmenenä erilaisena kenttänä tai liikuntamahdollisuuksien areenana. Näistä kolmas (ts. liikunta- ja urheilujärjestöt) oli SLU-väelle peruskauraa, haasteeksi jäi yhteistyö yhdeksässä muussa ulottuvuudessa.
1. Perheet. Tarvitaan enemmän perheen yhteistä liikuntaa – vanhempien rooli ei saisi typistyä pelkäksi autokuskiksi nuoren harrastuspaikoille ja takaisin. Siis lisää yhteistä ulkoilua, retkeilyä, pyöräilyä, uintia, yhdessä pelaamista, tanssimista ja liikunnallisia leikkejä.
2. Naapurustot, lähialueet, koulu, päiväkoti. Asukkaat saattavat toimia alueellaan liikunnallisesti aktiivisesti, esimerkkeinä pihatalkoot ja kaupunginosajuoksut /-kävelyt. Enemmän olisi mietittävä sitä, kuinka koulun – ja jopa päiväkodin – tiloja voitaisiin hyödyntää iltaisin ja viikonloppuisin erilaisten liikuntakerhojen tiloina.
3. Liikunta- ja urheilujärjestöjen haaste näyttäisi olevan yhtäältä nuorten pitäminen mukana harrastus- tai lajitoiminnassa ja toisaalta uusien toimijoiden mukaan saaminen. Oleellista olisi kysyä nuorilta itseltään, minkälaisesta liikuntatoiminnasta he olisivat kiinnostuneita.
4. Muut liikuntapalveluita tarjoavat järjestöt ja organisaatiot. Esimerkiksi liikunnallisella nuorisotyöllä näyttäisi olevan enemmän kysyntää kuin mikä tällä hetkellä on tarjontaa. Ainakin jos lähtökohdaksi ottaa Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskuksen vuonna 2011 toteuttaman asiakaskyselyn tulokset, jossa nuoret itse toivoivat painokkaasti lisää liikuntaa nuorisotyön alle. Kun kyselyssä kysyttiin yksittäisiä toimintoja nuorisotalotoiminnan kehittämiseksi, kärjessä olivat liikunta, pelaaminen, skeitti ja tanssi.
5. Muut järjestöt ja organisaatiot, joiden toiminnan yhteydessä olisi mahdollista toteuttaa myös liikunnan kansalaistoimintaa (esim. Partio, sirkusjärjestöt).
6. Kaupalliset tilat. Suomeen on viimeisten vuosien aikana syntynyt useita lapsille ja nuorille suunnattuja vapaa-ajan liikuntapuistoja – HopLopit, Huimalat ja Leikkiluolat – joissa on erilaisia peli-, kiipeily- ja temppuiluaktiviteetteja. Lisäksi erilaiset liikunta- ja kuntoklubit kasvattavat suosiotaan myös nuorten parissa.
7. Myös virtuaaliset tilat laittavat nuoria liikkeelle. Monet liikuntapelikonsolit kuten Wii ja X-box Kinect ovat nuorten suosiossa. Myös sosiaalinen media voi aktivoida liikkumaan. Esimerkiksi HeiaHeia!-verkkopalvelussa käyttäjät voivat kirjata liikunta- ja urheilusuorituksiaan, seurata ja kannustaa omaa kaveripiiriään.
8. Erikseen on vielä mainittava omaehtoiset, ei-rekisteröityneet ryhmät ja kaveripiirit. Esimerkiksi moni nuori harrastaa skeittausta. Myös nuorten itseorganisoimat liikunnalliset kerhot ja ryhmät kuuluvat tähän kategoriaan. Oleellista on, että monet uudet liikuntalajit, kuten esimerkiksi parkour, syntyvät aluksi löyhissä kaveripiireissä, ja kun toiminta alkaa vakiintua, saatetaan lajille perustaa oma seura tai järjestö.
9. Elämäntavalliset valinnat ja niiden näkyväksi tekeminen eri keinoin ovat osa identiteettipolitiikkaa, itselle tärkeäksi ja merkitykselliseksi koettujen asioiden ja arvojen selkiyttämistä ja konkretisoimista eli todellisiksi tekemistä omilla päivittäisillä teoilla ja niihin sisältyvillä valinnoilla. Tästä esimerkkinä työmatkapyöräily ja -kävely, mutta varmasti myös muunlaista ”elämäntapaliikuntaa” eriintyy nuorten parissa . Esimerkiksi parkour-harrastus voidaan jossain määrin sisällyttää myös tähän kategoriaan.
10. Kansalaisliikkeet, yhteiskunnalliset liikkeet ja tempaukset. Yhteiskunnalliset liikkeet ovat liikettä kolmella eri tavalla. Ensinnäkin liikkeet, yhdessä toimiminen itselle tärkeäksi nähdyn asian puolesta, liikuttaa henkisesti: tuottaa elämyksiä ja kokemuksia – sekä ilon ja riemun että turhautumisen tunteita. Toiseksi, monet kansalaisyhteiskunnan toiminnot laittavat nivelemme konkreettisesti liikkeelle, muuttavat kehomme asentoa ja paikkaa yhteiskunnassa. Kolmanneksi kansalaisyhteiskunta pyrkii liikuttamaan yhteiskuntaa – paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, kansainvälisesti tai globaalisti. Esimerkiksi nuorten globalisaatiokriittinen Changemaker-järjestö on liikunnallisen performanssin keinoin konkretisoinut maailmankaupan epäkohtia järjestämällä jalkapalloturnauksen kaltevalla pinnalla Kampin Narinkkatorin kupeessa. Länsimaat pelaavat lenkkitossuissa alamäkeen ja globaali etelä paljain jaloin tai sukkasillaan ylämäkeen.
Sofia Laine
Kirjoittaja työskentelee apurahatutkijana Nuorisotutkimusverkostossa.
Kirjoittaja on jaottelussaan soveltanut Tomi Kiilakosken kansalaistoimintajäsennystä tulevasta Demokratiaoppitunti-teoksesta – ja kiittää kyseistä kollegaa inspiroivasta pohjasta!
Kolumni perustuu Laineen SLU:n seminaarissa, 16.1.2012 Musiikkitalolla, pitämään puheenvuoroon.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
- Tulostettava sivu
- Lähetä kaverille