Paksujen kirjojen ystävä

Kerroin toissa blogissa aloittavani Ylen ykkösaamun kolumnistina. Olen siitä kovin otettu. Ikuinen seiskan ainekirjoittaja on aina tohkeissaan, kun keskiverto pääsee lämäämään ja saa tilaisuuden näyttää, että kyllä tavut pysyvät järjestyksessä Hoikkalan akan pojalla! Tuollainen mahdollisuus kertoo myös siitä, että ainakin joku mediamaailman portinvartijataho on kuullut keski-ikäisen huudon täältä nuorisotutkimuksen marginaalista.

Kysyinkin ohjelma tuottajalta Kari Aallolta - sama jannu vetää muun muassa pääministerin haastattelutuntia - mistä moinen dynaaminen ja nuorekkaan innovoiva rekrytointi. (Nehän olisivat voineet valita vaikka Riikka Pulkkisen, mutta ei, valitsivat minut!)

Aallon Karin selonteko oli yllättävä. Hänen pöydänkulmalleen oli toukokuussa ilmestynyt paksu kirja, jonka toinen toimittaja olen. Hittolainen, siis NOTti, Nuorisotyötä on tehtävä -kirjamme! Tuli tämäkin vahvistetuksi: kirjan paksuus on argumentti sinänsä.

Olen siis vielä riemuissani tästä saumasta. Aiempi kokemukseni kolumnistina, esimerkiksi Suomen Kuivalehdessä, panee kuitenkin muistamaan, että vielä kiroan tämänkin lupaukseni, jonka tein narsismini höyryissä.

Tehtävä ei ole helppo: kirjoittaa kolumni ja lukea se ääneen studiossa. Lopuksi se pamautetaan Ylen nettisivuille. Tulen aivan varmasti sekoamaan tämän tehtävän kanssa: mitä tarkoittaa kuultu lause kirjoitettuna ja kirjoitettu lause kuultuna. Äänikolumni, joka pannaan nettiin kirjoituksena: mikä on sellaisen tekstin tyyppi. Toimitin kerran nuorena tutkijanulkkina kirjan Tommi Hoikkala (toim.): Kieli, kertomus, kulttuuri. Gaudeamus (1987) ja luulin silloin tietäväni sosiologina kielestä kaiken. Kuinka väärässä nuori (34 v.) mies voi ollakaan. En huomannut silloin ottaa nettiä huomioon. Tämä siitä huolimatta, että ainoa laulun fraasi, jonka osasin 70-luvulla oli: "Sinun täytyy tietää kaikki" (Brechtiä, Aulikki Oksasen laulamana).

Noh, kokonaistaideteoksia luvassa syyskuusta lähtien Ylen ykkösessä. Kuulijoita piisaa, niitä on satojatuhansia, ainakin kaksi, kertoi Aallon Kari. Minulle parasta, että valtaosa heistä on ellei eläkeläisiä niin ainakin ikääntyviä ja ikääntyneitä työntekijöitä. Pääsinpä ikäisteni joukkoon.

Kommentoi kirjoitusta Kommentin keskustelupalstalla