Taide, kulttuuri, nuorisokulttuurit

Aasialainen populaarikulttuuri kukoistaa Suomessa

Suomalaiset nuoret ovat innostuneita aasialaisesta populaarikulttuurista, kuten japanilaisesta manga-sarjakuvasta, anime-elokuvista, jrockista ja cosplay-pukeutumisesta. Jaana Lähteenmaan ja Teija Strandin pohjanmaalaisten nuorten kulttuuriharrastuksia käsitelleestä selvityksestä käy ilmi, että monet nuoret opiskelevat vapaaehtoisesti japanin kieltä voidakseen paremmin perehtyä harrastukseensa alkukielellä.

Taiteen tekeminen ja nuorten hyvinvointi

Taiteen tekeminen ja nuorten hyvinvointi -työryhmässä oli kolme esitystä. Ülle Raud Tallinnan yliopistosta ja Anni Joela Jyväskylän yliopistosta kertoivat tekeillä olevista väitöskirjatöistään. Ülle Raudin esitelmä koski alussa olevan työn suunnitelmaa ja teoreettisia lähtökohtia, Anni Joelin esitys taas jo pitemmällä olevan työn alustavia tuloksia. Kolmantena esityksenä oli Katriina Siivosen meneillään olevaa Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimusta käsittelevä esitelmä.

Ajattelun kuperkeikat

Suurpääkirjoituksessa käsitellään Sandra Nasser El-Dinen palkittua pro gradu -työtä uudelleen- ja vastaanlukemisen metodeilla. Nasser El-Dinelle representaatioiden muovaaminen muslimikultuuureista merkitsee tasapainoilua sen välillä, ettei tutkija turhaan vahvista vallitsevia negatiivisia stereotyyppejä, muttei toisaalta myöskään kaunistele todellisia sortavia käytäntöjä niihin törmätessään.

Puhukaa rasismista, ei rasismista puhumisesta

Joensuulainen Meille saa tulla -kansalaiskampanja julkaisi joulukuussa kampanjan nimeä kantavan kirjan. Siinä eri elämänalueilta tulevat kirjoittajat pyrkivät löytämään ratkaisuja rasismiin ja sen kohtaamiseen liittyviin ongelmiin sekä tuovat esiin keinoja, joilla rasismiin voi puuttua. Tiiviit, parin sivun mittaiset tekstit toimisivat mielestämme keskustelunherättäjinä oppitunneilla, seminaareissa sekä erilaisissa koulutuksissa.

Nuorena kirjoittaminen ja nuorille kirjoittaminen

Muistattehan Jo'n, Megin, Amyn ja Bethin? Tai Pollyn, tytöistä parhaimman? Tai Rosen ja tämän seitsemän serkkua? Merkittävä osa suomalaisista naisista muistaa, miehistä kai harvempi. Luin Louisa May Alcottin tyttökirjat ensi kertaa lapsena mökillä, jonne ne olivat tätieni ja äitini jäljiltä jääneet, ja viime kesänä houkuttelin veljentytärtäni niiden pariin.

Sanojen toinen puoli

Markus Himanen & Jukka Könönen
Maahanmuuttopoliittinen sanasto
Into Kustannus 2010

Jouheva teinistandardi ja tyly happofantasia

Teattereissa pyörii parhaillaan Marja Pyykön ensimmäinen pitkä elokuva Sisko tahtoisin jäädä. Katsastettuani filmin päätin tarkastella sitä jotain vanhempaa nuorisoelokuvaa vasten. Pariksi valikoitui Jarmo Lampelan läpimurtoteos Sairaan kaunis maailma, joka 13 vuotta vanhempana antaa myös aiheen kysyä, miten maailma ja nuoriso ovat muuttuneet, jos ovat.

Metsään mennyt kesäloma: metsän taika ja taikametsä

Miten yhteiskuntatieteilijä kohtaa metsän: metsän ihmisessä, ihmiset metsässä? Olemmeko edelleen metsäkansaa? Mitä merkitsevät tänä päivänä suo, kuokka ja Jussi? Useallahan on oma, yhteinen tai lainattu kesälomapaikka numero yksi: kesämökki järven rannalla, susirajan tuolla puolen. Miksi haluamme vapaa-ajallamme metsään, luontoon?

Tunteita ja hormoneja

Kävin katsomassa kaksi elokuvaa, joissa kummassakin keskeistä oli tärkeä, romanttinen ihmissuhde ja päähenkilöt olivat nuoria. Molemmat elokuvat ovat myös aivan uusia, saaneet ensi-iltansa vuoden 2010 kesäkuussa, mutta ainakaan ensisilmäyksellä niillä ei sitten muuta yhteistä olekaan.

Kauniisti karmeuksista

Elina Hirvonen
Kauimpana kuolemasta (2010)
Helsinki: Avain.

Elina Hirvosen uusin kirja Kauimpana kuolemasta on sellainen opus, jota lukiessa pitää jarrutella tai palata sivu tai useita lauseita taaksepäin, jotta kauniiksi punotut ajatukset ja elämänviisaudet eivät menisi ohi liian nopeasti. Hitaaseen lukutempoon vaikuttanee myös lyyrinen ja polveileva kirjoitustapa, joka on rikasta metaforien käyttöä ja kaunista kuvailua.

Sivut