Rikollisuus, väkivalta

Hiljaisuuden koodi elää ja voi paksusti

Koulusurmatutkimusten mukaan yksi vaikuttava tekjiä koulusurmien synnyssä on, että nuorilla oleva tieto toisen nuoren väkivaltaisista aikeista ja fantasioista ei tule aikuisten tietoon. Tätä ilmiötä kutsutaan hiljaisuuden koodiksi.

Kuullaanko, kuunnellaanko, tullaanko nähdyksi?

Tomi Kiilakosken tekemän raportin Viiltoja. Analyysi kouluväkivallasta Jokelassa julkistamistilaisuudessa puhuttiin siitä, miten nuoria tulisi kuulla. Nuorten kuulemisesta on puhuttu muutenkin nuorisotyön kentällä paljon, ja todella tär-keästä asiasta siinä onkin kyse. Termillä vaan tarkoitetaan kovinkin montaa asiaa, ja helposti kuulemi-sessa keskitytään siihen että nuorten ääni tulisi kuuluviin heitä koskevia päätöksiä tehdessä.

Kenen äänellä väkivallasta puhutaan?

Väkivaltakasvatuksen pedagogisia lähestymistapoja ja haasteita

Kouluampumiset kouluväkivaltana

Jokelan kouluampuminen viilsi monin tavoin suomalaista yhteiskunnan ihoa. Suomalaisten turvallisuudelle ja kansalliselle identiteetille tuli säröjä. Tapahtuma muutti tapaa, jolla katsotaan suomalaista koulua ja suomalaista nuorisoa. Tapahtuneen eritteleminen edellyttää poikkitieteellistä otetta, joka ei pyri löytämään yhtä syyllistä, vaan erittelee näkökulmia, joista tapahtumaa voi lähteä ymmärtämään.

Kouluväkivalta

Teemasarjassa kouluampumisia pohditaan kouluväkivallan käsitteen kautta. Tutkija, opettaja ja erityisnuorisotyöntekijä tekevät arvioita ja ehdotuksia siitä, mitä nuorten ja aikuisten välinen vuoropuhelu tarkoittaa koulussa ja nuorisotyön käytännöissä, millaista ammatillista osaamista nuorten arkisten mutkien kuunteleminen edellyttää, sekä millaisia vaihtoehtoisia tapoja tulisi löytää arjen turvallisuuden käsittämiseksi.

Kouluampumiset kouluväkivaltana
Tomi Kiilakoski (20.8.2009)

Kauhajoen jälkipaini

Aluksi: Jokela selitysten kohteena

Jokelan marraskuinen ampumavälikohtaus puristi mediayhteiskunnan keskustelijat ja toimijat eräänlaiseen yhteiskuntaopin kokeeseen. Mikä selittäisi käsittämättömän tapahtuman? Erittäin karkeasti ja vailla empiiristä dokumentaatiota esittäisin hypoteesina, että selitysmalleja tiedotusjulkisuuden eri tahoilla on tapahtuman virittämänä haettu ainakin yhdeksältä suunnalta. Ajanjakso on 7.11.–18.12.2007.

Jokela-ilmiö

Jokela-ilmiö. Sikermä nuorisotutkijoiden näkökulmia.
Tommi Hoikkala & Leena Suurpää (toim.)

Nuorisorikostilastojen backstage

Mark Twainin mukaan ihmisen tärkeimpiä taitoja on ottaa selville tosiasiat ennen kuin alkaa vääristellä niitä. Tunnettua on, että vääristelyvaiheessa käytetyimpiä työkaluja ovat tilastot.

Pelle ja Pikku G

Tapanani on aika-ajoin kuljeskella tavarataloissa etsimässä alennushintaisia musiikkituotteita. Jokin aika sitten haaviini jäi Pelle Miljoonan ensilevy vuodelta 1978. Levyn ilmestymisen aikaan olin vain 9-vuotias, eikä uuden aallon musiikki aikoinaan puraissut minua, puhumattakaan, että olisin iskenyt hakaneulan poskeni lävitse.

Sivut