Rikollisuus, väkivalta

Syyskuun 2008 tilasto

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan koulukiusaaminen peruskouluissa on lisääntynyt, ja fyysistä uhkaa kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on noussut jo yli 20 prosentin.  Mainittakoon, että 20 on myös Nuorisotutkimusseuran vuonna 2008 täyttämä määrä vuosia.

Helmikuun 2007 tilasto

Nykyisin puhutaan paljon nuorten hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin polarisaatiosta. Onko nuorten rikollisuuden kasautuminen yhä pienemmälle tekijämäärälle todistusaineistoa nuorison jakaantumisesta kahteen osaan? Mahdollisesti. Polarisaatiota näkyy kuitenkin kaikkialla: osa nuorista juo liikaa, osa on raittiita, osa liikkuu paljon, osa ei liiku lainkaan, toiset osallistuvat yhteiskuntaan monipuolisesti, osa uhkaa syrjäytyä kokonaan. Vaikeampaa onkin osoittaa tilastonumeroin se, kasaantuuko pahoinvointi ja erilaiset ongelmat tosiaankin samoille ihmisille.

Children 404 on homonuorten nettiprojekti Venäjällä

Presidentti Putinin homopropagandalaki vuodelta 2013 on jättänyt Venäjän nuoret homoseksuaalit elämään oman onnensa nojaan.

”Pekka. Inside the mind of a school shooter” on tarpeellinen dokumentti

Hollantilainen ohjaaja Alexander Oey on lähtenyt penkomaan Jokelan koulusurmaajan, Pekan, taustoja ja hänen mielensä kulkua kohden joukkosurman toteuttamista.

Nuorisotutkijan tieto ja mediajulkisuus

 
Millaista on nykypäivän tiedonpolitiikka, joka väistämättä raamittaa myös nuorisotutkijoiden mediasuhdetta?
 

Kiusaamisesta kunnioitukseen

Nuorisotutkimuslehden 2/2011 teema on Väkivalta ja kiusaaminen. On kulttuuriamme kuvaavaa, että traumojemme keskeisenä syynä on kiusatuksi ja pahoinpidellyksi tuleminen, ja ehkä tätäkin vielä yleisemmin laiminlyövässä ja vähättelevässä vuorovaikutuksessa kituminen. Suomalaisten kiintymyssuhteiden on todettu olevan keskimääräistä välttelevämpiä, ja vuorovaikutuksen haavoittavuus onkin kulttuurimme kipukohtia.

Nuorten väkivaltakokemuksiin liittyvää haavoittuvuutta ei tunnisteta

Nuoret joutuvat eri ikäryhmistä kaikkein todennäköisimmin väkivallan uhreiksi. Kyselytutkimusten mukaan joka viides 15–24-vuotias on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun vastaava osuus esimerkiksi 35–54-vuotiaista on 11 prosenttia. Mikäli kyselyihin on uskominen, nuorten väkivaltakokemukset ovat yleistyneet viime aikoina. Väitän, että yleisyydestään huolimatta nuorten väkivaltakokemuksiin liittyvää haavoittuvuutta ei tunnisteta riittävästi.

Nollatoleranssi vihapuheelle

Vihapuheesta on tullut arkipäivää varsinkin nettiympäristöissä. 1990-luvulta alkaen lanseeratut Heikoin lenkki –tyyppiset pudotuspeli – ja tosi-tv-ohjelmat viitoittivat tietä julkisen häpäisemisen ja nolaamisen kulttuurille, joka rehottaa virtuaalitiloissa. Nuorten kannalta tämä tarkoittaa sitä, että he tottuvat vihapuheeseen ja myös itse tahtoessaan oppivat vihapuhuntaan. Toisaalta he myös harjaantuvat sietämään vihapuhetta ja opettelevat suojautumaan joutumasta sen kohteeksi.

Tanssi nuoruuden katoamisille

Columbinen koulusurmista tuli kuluneeksi kymmenen vuotta 20. huhtikuuta tänä vuonna. Columbinen hirmuteot ovat olleet tunnettu mediatapahtuma, joka on synnyttänyt monenlaisia ilmiöitä. Surmat ovat toimineet kulttuurisena käsikirjoituksena ja viitekohtana, jonka tulevat koulusurmaajat pyrkivät ylittämään. Columbinen kaksi tekijää halusivat saada teoilleen maksimaalisen julkisuuden pyrkimällä mahdollisimman suuren tuhoon. Jokelan koulusurmaaja ihaili Columbinen ampujia ja osallistui keskusteluryhmiin heidän toiminnastaan.

Yritys kouluampujan omakuvaksi

Tommi Hoikkala ja Leena Suurpää (toim.)
Kauhajoen jälkipaini. Nuorisotutkijoiden ja ammattilaisten puheenvuoroja.
Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 25.

Sivut