Nuorisotyö verkkoympäristössä

Sosiaalityön paikka moniammatillisessa verkkonuorisotyössä

Nuorisotoimi on tehnyt verkkonuorisotyötä Netarissa jo usean vuoden ajan ja kohdannut tätä kautta tuhansia nuoria. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman moniammatillisen verkkonuorisotyöhankkeen tavoitteena on lisätä myös muiden nuorten kanssa toimivien osaamista ja asiantuntemusta verkossa ja saada apua tarvitsevat nuoret oikean palvelun piiriin varhaisessa vaiheessa.

”Toi sano, et mun pitäis tulla juttelemaan sun kanssa”

Erilaiset nuoria kohtaavat ja auttavat toimijat ovat viime aikoina ansiokkaasti luoneet palvelujaan verkkoon. Nuori voi niin halutessaan jättää kysymyksiä ammattilaisten vastattavaksi erilaisille neuvonta- ja Apuva-palstoille sekä kohdata reaaliaikaisissa keskusteluissa eri alan ammattilaisia nuorten suosimilla sivustoilla. On todella upeaa, että nuorten kohtaamisen ammattilaisia on saatu myös verkkomaailmaan. Moniammatillisen työn näkökulmasta tämä on tärkeää siksi, että esimerkiksi nuorten mielenterveyden ammattilaisia ei ole tarpeeksi tekemään etsivää työtä verkkoon.

Minun nettiyhteisöllisyyteni ja Netari

Johdanto

Ennen vuotta 2005 15–24-vuotiaiden netinkäyttö viikkoa kohden oli keskimäärin 6,8 tuntia, mutta nykyään nuorten netinkäyttö on kasvanut vajaa 50 % ja käytetty aika netissä on kasvanut 10 tuntiin viikkoa kohden. Nuoret käyttävät nettiä yhä nuorempina, mutta sivustot vaihtelevat eri ikäluokilla.

Eniten käytettyjä ovat: 

Moniammatillinen verkkonuorisotyö keinona varhaiseen puuttumiseen

Verkkonuorisotyön valtakunnallistumiskehitys kertoo siitä, että verkossa toimiva nuorisotila- ja työ on todettu toimivaksi tavaksi kohdata nuoret heidän omassa ympäristössään. Yksi verkon vuorovaikutukselle olennainen piirre on anonyymin viestinnän mahdollisuus. Verkossa tehtävän nuorisotyön kannalta anonyymi avoimuus luo mahdollisuuden nuorten uudenlaiseen kohtaamiseen, mutta samalla se tuo nuorisotyön osaamiselle ja sisällölle uusia haasteita.

Verkkoyhteisöllisyys rakentuu sattumanvaraisista kohtaamisista

1990-luvun alkupuolella verkkoyhteisöllisyys koettiin hieman omituisena asiana. Suomessa yhteisösaittipioneeri Duuni.netin ylläpitäjät kertoivat ihmisistä, jotka kuluttivat aikaansa verkossa, auttoivat moderoimaan keskustelua ja mikä kummallisinta, tapasivat toisiaan ihan tosielämässä. Ketä nyt ventovieraan netinkäyttäjän tapaaminen kiinnostaisi? 15 vuotta myöhemmin tosielämän ja virtuaaliyhteisöjen välinen linkki on itsestäänselvyys. Internetistä on tullut arkinen yhdessäolemisen paikka, joka tarjoaa mahdollisuuksia verkottua ja jakaa ajatuksiaan moninaiselle kuulijakunnalle.

Uusheimojen virtuaalinen yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys on taas muodissa. Yhteisöllisyyttä pyritään vahvistamaan niin työpaikoilla, kouluissa kuin perheissäkin. Olen viime aikoina törmännyt lukuisiin yhteisöllisyyden esityksiin. Jopa kerrostaloja rakennetaan yhteisöllisesti kaveriporukoiden kesken. Sanomalehtikirjoituksessa kerrotaan, kuinka […] pitkälle koulutetut kolmikymppiset paiskovat puunrunkoja tontillaan sateisena lauantaipäivänä – isät, äidit, siskot, veljet, anopit ja appiukot apunaan.” (HS, 13.4.2008.) Puhutaan, että ihmisillä olisi kaipuu takaisin yhteisöihin.

Netissä puolet elämästäni

Olen viime aikoina pannut merkille, että netissä tapahtuvalla yhteisöllisyydellä on ollut varsin negatiivinen kaiku eikä siihen ole oikein koskaan suhteuduttu täysin positiivisesti. Keski-ikäiset puhekumppanini kavahtavat lähes poikkeuksetta, kun kerron tuttavuuksistani, joihin olen tutustunut netin kautta. Sama meininki jatkuu yhä, vaikka ensimmäisten ”nettikavereideni” kohtaamisesta on kulunut jo melkein kymmenen vuotta - ja auta armias jos vaikkapa terveystarkastuksen yhteydessä hoitaja kysyy ystävyyssuhteista ja menee kertomaan, että omaa nettituttavuuksia...

Nuoret ja ohjaajat – yhdessä ja erillään verkon yhteisöissä

Olen viime aikoina pohtinut paljon verkkoyhteisöjä ja sitä, millä tavoin yhteisöllisyyden kokemus eroaa nuorten ja ohjaajien välillä. Käytännössä mietinnässä on ollut se, voidaanko verkkonuorisotyössä tapahtuvaa ohjausta perustaa jaetulle yhteisöllisyydelle, vai ovatko nuoret ja aikuiset sukupolvien välisen kuilun eri puolilla – ja käydäänkö sukupolvien välistä keskustelua tässäkin suhteessa samoilla termeillä eri asioista?

Nuoret mukaan verkkonuorisotyön suunnitteluun

Nuorten Ääni -toimitus järjestää Helsingin nuorisotaloilla tapaamisia, joissa keskustellaan talon kävijöiden ja työntekijöiden toiveista nettityön suhteen. Keskustelujen tarkoitus ei ole antaa valmiita vastauksia vaan herättää ajatuksia ja ideoita oman talon tavasta toimia netissä.

Verkkonuorisotyö – miten sitä opiskellaan?

Humakin ensimäisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelijoina näemme verkkonuorisotyön kiinnostavana ja kehittämisen arvoisena työmuotona, yhtenä osana koko nuorisotyötä. Tämän päivän nuorista valtaosa käyttää nettiä, joten se tavoittaa nekin nuoret, jotka eivät vietä vapaa-aikaansa nutalla. Siksi on tärkeää tulevina nuorisoalan asiantuntijoina tietää ja hallita tarkasti verkkotyö. Kuten kaikki isommat muutokset, myös verkkonuorisotyön tuominen osaksi koulutusta vie aikaa.

Sivut