Nuorisotyö verkkoympäristössä

Lasten ja varhaisnuorten verkkovaikuttaminen ja osallistuminen

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja osallistumisesta puhuttaessa nostetaan nykyään usein esille se, että niihin pitäisi opetella pienestä pitäen. Ajatellaan, että käytännön päätöksentekoon osallistumalla lasten ja nuorten kuulluksi tulemisen kokemus vahvistuu ja vaikuttamisen taidot kehittyvät. Demokratiakasvatusta parhaimmillaan, osallisuutta nääs. En väitä vastaan.

Tekstiviestiskandaalista YK:n johtamaan maailmanvaltioon

Tutkimusmatkalla IRC-gallerian poliittisissa yhteisöissä

Lasten Parlamenttitoiminnassa lapsia ei tarvitse aktivoida, mutta kenties aikuisia?


"Lapsia pitää kuunnella. On eri asia mitä aikuiset luulee, että lapset ajattelee kuin tietää mitä lapset ajattelee." sanoo Silva Järvinen, Suomen Lasten Parlamentin 12-vuotias puheenjohtaja.

Nuorten osallisuus verkossa – onko sitä ja mitä se on?

Osallisuus, osallistuminen, vaikuttamismahdollisuudet, nuorten kuuleminen – siinä muutama iskusana, joita nuorisotyön kentällä viljellään puhuttaessa aktiivisiksi kansalaisiksi kasvamisesta, demokratiakasvatuksesta ja nuorisopolitiikasta.

Puhuttaessa mistä?

Sosiaaliset hetket yhteisöllisyyden taustalla

Nuorisotyön kentällä verkostoituminen on ajassa elämistä. Se on myös välttämätöntä, koska nuorisotyön resurssit eivät yksin riitä kaikkeen siihen, mihin nuorisotyöntekijät haluaisivat osallistua tai vaikuttaa. Ammattilaisten verkostot toimivat pääosin maan päällä, kohtaavat fyysisesti seminaareissa ja kokoussaleissa – yhteisen asian äärellä. Tilaisuudet keskittyvät muutamaan teemaan ja vakavan, toimintaan suuntaavan puheen lisäksi niillä on myös sosiaalinen funktionsa, joka ilmenee usein kahvinjuontina.
 

Verkkopelit elettynä tilana

1980-luvun puolivälissä pelasimme serkkujen kanssa kesäisin ristiseiskaa mummulan vintissä enon piilopakalla. Kun portaista kuului askelia, piilotimme kortit visusti. Mummulle pelikortit edustivat pahetta, siinä missä viinipullo ja huulipunakin. Nykyään mummulan vintissä on tietokone, jolla uudet serkukset pelailevat lomilla erilaisia digitaalisia pelejä. Joskus, portaita noustessani, tunnistan itsestäni mummun kaikuja. Tietokonepelit eivät ole onnistuneet myymään itseään minulle niin, että löytäisin niistä yhdessäolon ja hauskanpidon riemuja.

Erään pelaajan näkemys

Verkkopelaaminen on ollut keskuudessamme jo useampia vuosia, aina modeemipohjaisisten internet-yhteyksien ajoista asti. Itse en kuitenkaan vielä tähän aikaan edes omistanut tietokonetta, joten siirrymme suoraan tuohon niin ihanaan ADSL:n aikaan, aikaan, jolloin vanhempien ei enää tarvinnut huolehtia siitä, että pikku-Matti ei istunut koneen ääressä kuutta tuntia päivässä ja kasvattanut puhelinlaskua tähtitieteellisiin lukemiin.

Verkko asennemuutoksen välineenä

Suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa kulttuurisesti moninaisemmaksi on tärkeää kiinnittää huomiota nuorten asenteisiin toista etnistä taustaa edustavia ihmisiä kohtaan. Internet on muodostunut keskeiseksi vuorovaikutuksen välineeksi ja nuoret tapaavat toisiaan virtuaalisessa todellisuudessa päivittäin. Tämän vuoksi on aiheellista pohtia, kuinka verkko voisi toimia yhtenä kanavana pyrittäessä vaikuttamaan nuorten asenteisiin. 

Terveydenhuollon paikka moniammatillisessa verkkonuorisotyössä

Terveyden edistäminen tulee nähdä investointina terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutuksia ei nähdä heti, mutta pidemmällä aikavälillä toiminta maksaa itsensä takaisin. Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2008 alussa KASTE-ohjelman (sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma), jossa määritellään lähivuosien tavoitteet. Terveyden edistäminen on esillä valtakunnallisissa terveydenhuollon linjauksissa sekä hallitusohjelmassa. 

Tietokoneharrastajat kunnallisen nuorisotyön kohderyhmänä

Kuvittele kaikki tietämäsi kunnallisen nuorisotyön musiikkitilat ja niitä pyörittävät asiansa osaavat, musiikkikulttuurissa usein itsekin kunnostautuneet, nuorisotyöntekijät. Minulle tulee mieleen monia ja niitä löytyy suurimmasta osasta nuorisotyötä järjestävistä kunnista.

Sivut