Nuorisotyö verkkoympäristössä

En undersökning av högstadieelevers fritidsaktiviteter

Jag studerar till samhällspedagog vid Yrkeshögskolan Novia i Åbo, och skriver mitt examensarbete om hur Hangös svenskspråkiga ungdomar spenderar sin fritid samt vad ungdomarna vill att det kommunala ungdomsarbetet skall erbjuda dem. För att få svar på de här frågorna valde jag att hålla en enkät för alla elever i Hangö Svenska Högstadium. Sammanlagt 129 elever deltog i undersökningen.

Nuoret netissä – missä nuorisotyö?

Missä ovat olleet nuorisotyöntekijöiden ja muiden alan ammattilaisten silmät, korvat, nenät ja suut, kun sosiaaliset mediat nousivat uutisten ja aikakauslehtien vakio-otsikoiksi? Ennen uutiskynnyksen ylittämistä ja valtakunnallista huomiota erinäiset nettiportaalit olivat olleet arkea jo jonkun aikaa. Muuten, eräs ikäryhmä, nuoret, olivat kuuleman mukaan ottaneet sosiaaliset mediat omikseen jo kauan kauan ennen Alma-tätiä.

Ruotsinkielinen nuorisotyö verkossa, kaukainen haave vai nykyaikaa?

Kuten tiedämme, suomenkielinen nuorisotyö on kehittynyt valtavasti aikaisista päivistä, mutta kumma kyllä, vain suomen kielellä. Olisi jo korkea aika laajentaa suomalaista nuorisotyötä myös ruotsinkielelle. Suomi on sentään kaksikielinen maa, jossa ruotsi, suomi ja saamenkieli ovat kaikki tasa-arvoisessa asemassa.  Useat ruotsia puhuvat nuoret ovat suomenruotsalaisia, eli ruotsi ja suomenkieli ovat tasavahvoja, mutta miksei näille nuorille anneta mahdollisuutta saada nuorisotyötä heidän omalla äidinkielellään? Mielestäni tämä on erittäin väärin.

Tähän mennessä tutkittu

Nuorisotyön lehtori Juha Makkonen kirjoittaa virtuaaliympäristöjen hyödyntämisestä opetus- ja ohjaamistehtävissä Nuorisotyö verkkoympäristössä -blogissa 20.11. julkaistussa kirjoituksessaan.  Hän tuo aiheellisesti esille virtuaalisen nuorisotyön tutkimustyön epäkohtia.

Tarvitaan tutkimusta, jotta voidaan tehdä tutkimusta, jotta voidaan tehdä työtä

Olen vastannut viime aikoina usein kyselyihin verkkonuorisotyötä koskevasta kirjallisuudesta. Ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta kaipaavat niin opetussuunnitelmia ja kurssikirjoja pohtivat lehtorit kuin verkkotyöstä kiinnostuneet ja opinnäytetöitään tekevät opiskelijat. Humakin opinnäytetyöoppaassa vuodelta 2006 annettaan suosituksia lähdekirjallisuudesta.

Monikulttuurisia kohtaamisia netissä?

Verkkonuorisotyön etuna on, että verkossa nuoret ainakin ovat valmiiksi. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen koordinoima Netari-toiminta onkin mennyt sinne minne nuoretkin, eli irc-galleriaan ja Habboon. Selvityksen mukaan strategia on toiminut hyvin, ja toiminta on esimerkiksi tavoittanut nuoria, joita ei näy nuorisotaloilla (Merikivi 2007).

Rasisminvastaisuuden haasteista verkossa tehtävässä nuorisotyössä

Nuorten kannanotot monikulttuuristumista kohtaan näkyvät siellä, missä nuoret viettävät aikaansa – näin myös entistä enemmän verkossa. Rasistinen ajattelutapa voi kiinnittää nuoria yhteisöön niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Ajatuksille voi löytyä kaikupohjaa, niiden perustelemiseksi tietoa. Vastustamisyhteisöjä, kuten rasistisia nuorisokulttuureita pohdittaessa verkko on nähtävä yhtenä yhteisöjen paikkana, tiedonlähteenä.

Verkossa näkymään monikulttuurinen työote

”Monikulttuurisuus on yksi keskeinen tämän ajan nuorisotyötä ja -toimintaa askarruttava ulottuvuus. Mistään uudesta ilmiöstähän monikulttuurisuudessa ei nuorisotoiminnankaan perspektiiveissä ole kyse, mutta ilmiö on nimetty ja sen sisältöä on pyritty määrittelemään vasta viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana.” (Kivijärvi, Harinen 2008). 

Monikulttuurista verkkonuorisotyötä, onko sitä?

IRC-gallerian viestintäjohtaja Matti Kari totesi viikko sitten Suomen Kuvalehdessä, että rasismi on nuorten ryhmissä yleinen ilmiö ja näkyy myös IRC-galleriassa. Verkon luoma anonyymisyyden mahdollisuus vaikuttaa siihen, että rasistiset kannanotot rehottavat muutenkin verkossa.

Sivut