Muut teemat

Tätäkö tää on?

Mitä on oikea nuorisotyö, kuinka sitä olisi tehtävä ja mille ryhmälle kohdennettava? Kysymykseen lienee olemassa yhtä monta vastausta kuin on vastaajia. Nuorisotyö nähdään hyvin erilaisena eri kunnissa. On kuntia, joissa se on pääsääntöisesti nuorisotilatoimintaa. Kunnat voivat siis hyvin pitkälle määritellä, mitä ja miten nuorisotyötä tehdään. Tämä on mahdollista, koska nuorisotyön palvelut eivät ole subjektiivisia oikeuksia. Ne voidaan joko tuottaa tai olla tuottamatta.

Pohjoisten nuorten monikulttuurisuus

Työskentelen Oulun yliopistossa Leena Syrjälän johtamassa tutkimusryhmässä, joka tutkii paikkakokemusta ja hyvinvointia kerronnallisin menetelmin kahdessa pohjoisessa kylässä. Omassa tutkimuksessani lähestyn kyliä monikulttuurisina yhteisöinä. Tässä kirjoitelmassa kerron ajatuksiani nuorten monikulttuurisuudesta pohjoisissa pienkylissä.

Pohjoisen kortteja katsomassa

Muutin sitten pohjoiseen muutama vuosi sitten. Kuinka pitkäksi aikaa, kysyivät jotkut. Loppuiäkseni, vastasin. Minulle oli ihan selvää, että palaisin opintojen jälkeen itärajalle pysyvästi, vaikka Jyväskylän maalaiskunta ja Jyväskylän yliopisto pitivät minusta ja minä heistä. Ja etelämmässäkin synkkasi. Tavoitteena oli palata Kuusamoon, mutta Kajaani osoittautui kompromissiratkaisuksi… rautatie, yliopistokeskus, hallintokokeilu, mieheni mielestä lähempänä Saksaa (kuin Kuusamo), hiihtäminen ja vanhempieni sukujuuret syvällä Kainuun maaperässä.

Pohjoisen nuoret

Pohjoisen nuoret

"Tää on ihan kivaa!!"

Luokka tyhjenee.

- Heippa! Nähdään elokuussa.
- Thanks babe!
- Hei, hei!

Kuudesluokkalaiset poistuvat välkälle. Kahdentoista tunnin K12-vuorovaikutuskurssi on ohi. Kerään materiaalit kasseihin, poimin karkkipaperin lattialta ja selaan palautteita.

Pidin:

  • melkein joka tunnista
  • ettei oltu tavallista koulua
  • olemisesta, ainakin enemmän kuin muilla tunneilla. Kivaa vaihtelua. Ja ihan tärkeitä aiheita, ei siinä mitään.

En pitänyt:

Koulupäiviin mukaan omaehtoisia harrastuksia!

Ala-asteella meidän luokan Markon äiti määräsi koulun myyjäisissä kaiken. Tiejyrän tarmokkuudella hän järjesti ja puuhasi ja armollisesti antoi meille oppilaille pieniä aputehtäviä. Yhdeksännellä luokalla Markon äiti oli muiden poikien vanhempien kanssa tyrmistynyt siitä, että ”lapset” halusivat lähteä luokkaretkelle Pariisiin – siis mukanaan vain viisi valvojaa?! Kuka sitten pitäisi huolta, että Marko on kammannut tukkansa aamulla?

"Mitä sinä tänään koulussa opit, pikkuystäväin?"

Tukioppilaiden näkökulmia koulun sosiaaliseen ilmapiiriin

Nuoret ja sosiaalinen koulu

Nuoret ja sosiaalinen koulu

Häirintää etsimässä

Sanna Aaltosen väitöstutkimuksen lähtökohtana on ollut kysymys siitä, miten 15–16-vuotiaat tytöt ja pojat kokevat ja ymmärtävät sukupuolisen häirinnän. Sen anti ei kuitenkaan rajaudu tuohon. Tutkimus on ennen kaikkea oppimatka siihen, miten voidaan lähestyä ilmiötä, joka ei helpolla asetu tutkimuksen, määrittelyiden ja puheiden kohteeksi. Tämä oppimatka on tärkeä paitsi tutkijoille, myös muille nuorten kanssa työskenteleville – opettajista nuorisotyöntekijöihin ja vanhempiin.

Joulukuun 2006 tilasto

Korkeakoulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pidempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset.

Mutta mitä itse koettu terveys oikeastaan mittaa? Yllättävää ehkä, mutta koettua terveyttä pidetään hyvänä eliniän ennustajana. Kysyttäessä kannattaa vastata voivansa hyvin, jotta eläisi pidempään!

Sivut