Muut teemat

Välähdyksiä Tuhti-seminaarista

TUHTI 2008 oli teemaltaan "Nuoruuden juhla". Vuonna 2008 tuli kuluneeksi 50 vuotta "Nuorison harrastukset ja yhteisö rakenne" -tutkimuksen julkaisemisesta, jonka toteutti työryhmä Erik Allardt, Pentti Jartti, Faina Jyrkilä ja Yrjö Littunen. TUHTI 2008 oli vuorossaan kymmenes. Nuorisotutkimus-lehti juhlisti 25-vuotistaivaltaan, ja Nuorisotutkimusseura täytti 20 vuotta. Tuhti-tapahtuma kokosi Joensuuhun noin 130 nuorisotyön ammattilaista kunnista ja järjestöistä, nuorisotutkijaa ja toimialan opettajaa sekä opiskelijaa.

Rasismin monet kasvot

Anna Rastaan kirja Rasismi lasten ja nuorten arjessa on selkeästi kirjoitettu ja suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirjassa esitellyn tutkimuksen aihe on hyvin rajattu, yleisellä tasolla ajankohtainen ja tarpeellinen tutkimuskohde. Kirja on tutkimusmenetelmällinen esimerkkiteos, joka pitää sisällään paljon yksityiskohtaista selvitystä tutkimuksen teosta. Otsikon mukainen aihe, rasismi lasten ja nuorten arjessa, tuodaan esille käytännönläheisellä tavalla, ja tieto on helposti sovellettavissa.

Johan on markkinat! Nuoriso ylikaupallistumisen otteessa

Kirjassaan Brändätyt – ostetaan ja myydään nuoria (Like/Kääntöpiiri 2003) Alissa Quart kertoo kaupallisuuden ja brändäyksen kasvaneesta merkityksestä Amerikassa, mainonnan ammattilaisten asenteista ja taktiikoista nuorten ostohalun lisäämisen suhteen, erilaisista markkinointitavoista, nuorisoelokuvissa ja videopeleissä esiintyvästä tuotesijoittelusta ja niiden esilletuomista ”tavoiteltavista” kauneusihanteista, oman kehon tuotteistamisesta (eli siitä kuinka monelle oman kehon muokkaamisesta on tullut projekti), sekä brändäyksen vastustajista.

Nuoret median armoilla - totta vai tarua?

Sirkku Kotilaisen ja Leena Rantalan kirjassa Nuorten kansalaisidentiteetit ja mediakasvatus käsitellään kansalais- ja nuorisotyöalan kannalta keskeistä ongelmaa: kuinka saada nuoret kiinnostumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin? Kysymystä lähestytään kahden esimerkkitapauksen kautta. Näissä nuorille oli perustettu muun muassa nettiyhteisö sekä muita kanavia, joiden kautta vaikuttaminen oli tehty helpoksi. Ongelmaksi kuitenkin nousi, etteivät nuoret kokeneet yhteisöjä omanlaisikseen.

Muutos luo uhkakuvia

Timo Kopomaan, Lasse Peltosen ja Tapio Litmasen toimittama teos Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta (Gaudeamus 2008) käsittelee ihmisten käyttäytymistä omaa asuinympäristöä koskevissa tilakiistoissa. Nimby (not in my backyard) on ilmiö, joka tarkoittaa ihmisten vastustusta muuten hyväksyttävälle hankkeelle, mutta jonka sijoitusta ei haluta oman asuinalueen tuntumaan. Hankkeiden pelätään tuovan omalle asuinalueelle esimerkiksi sosiaali- tai ympäristöongelmia.

Nuoret ja yhteisöllisyys

Minun sukupolveni on se, jonka nuoruuden aikana on käyty jatkuvaa huolestunutta keskustelua yhteisöllisyyden kuolemisesta. Me viemme ihmiskontaktimme Facebookiin, Irc-galleriaan ja Messengeriin. Me emme tervehdi naapureita – nimeltä tunteminen olisi jo ihme! Meidän pelastamistamme varten on kokonainen termistö – demokratiakasvatus, sosiaalinen vahvistaminen, voimauttaminen, osallistaminen ja monet muut. Olemmeko siis oikeasti menettäneet kosketuksemme toisiimme kokonaan?

Kasvuyhteisö nuoren turvana

Noora Ellosen tutkimuksen aihe ja siitä esiin nousseet keskeiset tulokset ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia. Tämän uskallan todeta työni puolesta lähinnä viimeisen reilun viiden kuukauden mittaisen ajanjakson perusteella. Työskentelen Tuusulan kunnassa nuorisotyön päällikkönä ja vastaan kunnan nuorisotyöstä kokonaisuudessaan. Tässä tehtävässä olen toiminut yhdeksän vuotta.

Yhteisöllisyys nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentajana

Suurin osa suomalaisista nuorista voi hyvin. Nuoret näkevät elämänsä arvokkaana ja tulevaisuutensa valoisana. Samaan aikaan kuitenkin vuodesta toiseen osa nuorista voi pahoin. Tutkimusten mukaan joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen nuori ilmoittaa vuosittain kärsivänsä muun muassa keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta. Heistä suurin osa on tyttöjä. Tytöistä vähintään keskivaikeasta masentuneisuudesta kärsii vuosittain keskimäärin 16 prosenttia ja pojista 7 prosenttia. (Luopa ym. 2005.) Vastaavasti noin joka kymmenes nuori on ajautunut hyvinkin aktiiviseen rikekierteeseen.

Yhteisöllisyys ja hyvinvointi

Nuorisotutkimusseuran 21.4.2008 järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin yhteisöllisyyden merkitystä nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentajana. Teemasarja koostuu tilaisuudessa pidettyistä puheenvuoroista: Tutkija Noora Ellonen (Poliisiammattikorkeakoulu) piti alustuspuheenvuoron väitöskirjansa "Kasvuyhteisö nuoren turvana. Sosiaalisen pääoman yhteys nuorten masentuneisuuteen ja rikekäyttäytymiseen" pohjalta. Kommenttipuheenvuorot esittivät nuorisotyön päällikkö Sami Paananen (Tuusulan kunta) ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry:n puheenjohtaja Sini Korpinen.

Missä pohjoisen nuoret näkyvät?

Kun makasiinit paloivat Helsingissä vappuna 2006, oli Oulun ja Lapin läänissä kolea kevät. Paleli. Pohjoisessa asuvaa saattoi hämmästyttää valtava mediamyräkkä, mikä yhden rakennuksen palamisesta syntyi, olletikin kun kyseessä oli purkutalo. Taloja on sytytetty pohjoisessa ennenkin. Nuorten aktivismiin kohdistunut mediapaniikki toi jälleen kerran esiin, kuinka Helsinki-vetoista nuorten asioista uutisoiminen on. Media ei juuri tue pohjoisen identiteettejä. Pohjoisen nuorten äänet jäävät yleensä hennoiksi kuiskauksiksi, sikäli kuin kuuluvat ollenkaan.

Sivut