Kasvatus, kasvaminen, kehitys

Kiusaamista online vai offline?

Nettikiusaamisilmiöstä on puhuttu mediassa viimeisten vuosien ajan voimallisesti. Samalla tietoisuutemme ja kykymme havaita ilmiö on lisääntynyt. Monille on saattanut syntyä käsitys, että nettikiusaaminen olisi jotenkin erityisen massiivinen ja yleistyvä ilmiö. Tutkimustulokset näyttävät jotain muuta: viimeisin EU Kids Online -tutkimus osoittaa, että vain viisi prosenttia suomalaislapsista on kokenut netissä kiusaamista.

Nettiturvallisuus ei ole pelkkää vaaroista varoittelua

Muut kasvattajat pääsevät harvoin yhtä lähelle nuorten nettielämää kuin verkossa toimivat nuorisotyöntekijät. Vanhempien ja opettajien hyvää tarkoittavat nettiturvallisuusneuvot jäävät sangen irrallisiksi, jos kasvattajat eivät tunne nuoren netinkäyttötapoja. Verkkonuorisotyöntekijä sen sijaan on aivan asian ytimessä, joten hän on nuoren silmissä erittäin uskottava nettiturvallisuudesta muistuttelija.

Jos olis valta niin kuin on tahto

Esittelin opetuksen eheyttämiseen tähtäävää toimintatutkimustani ensi kertaa kansainvälisessä konferenssissa, kun Helsingissä pidettiin kasvatusalan Ecer-konferenssi elokuussa. Onneksi sain aloittaa kansainvälisen toimintani Suomessa, sillä näin se oli edes hieman helpompaa tällaiselle kielipuolelle, joka tunsi itsensä lähes invalidiksi, kun ei rohjennut heikolla englannin kielen taidollaan osallistua keskusteluun, kuten olisi halunnut.

Homottelukulttuuri

Kun seksuaalivähemmistöön kuuluvat nuoret kokevat painetta olla näkymättömiä kouluympäristöissä, ovat erilaisten negatiivisten lieveilmiöiden syntyminen todellinen riski. Näistä negatiivisista ilmiöistä haluan tässä kirjoituksessa nostaa esiin nuorten keskuudessa vallitsevan puhekulttuurin, jossa yleisesti käytetyt haukkumasanat ovat homo tai lesbo. Tätä puhekulttuuria on selkeästi havaittavissa entistä nuorempien koululaisten keskuudessa. 

Stigma, negatiivinen leima ja perusoikeudet

Seta ry:n järjestämää Pride-kulkuetta vastaan tehty väkivaltainen hyökkäys on synnyttänyt runsaasti keskustelua kuluneen kesän aikana. Tässä kirjoituksessani haluan pohtia tapahtuneen pohjalta syntyneiden keskustelujen, sekä niissä esitettyjen mielipiteiden mahdollisia vaikutuksia.

Sosiaalinen media

Olen aiemmissa kirjoituksissani sivunnut teemaa sosiaalinen media. Tässä kirjoituksessa ajattelin keskittyä nuorten suosimiin tapoihin soveltaa sosiaalisen median käyttöä. Kokemusteni mukaan nuoret käyttävät sosiaalista mediaa useisiin eri tarkoituksiin. Näitä tarkoituksia ovat sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisen lisäksi oppiminen, tiedon hankinta sekä jakaminen. Yksisuuntaisen tiedon hankinnan lisäksi nuoret mieltävät sosiaalisen median mielekkääksi kanavaksi, joka mahdollistaa oman tiedon ja kokemusten jakamisen.

Toivo on kiinnittymistä tulevaisuuteen

Antti Ervasti on tuonut kolumnissaan esiin sen, kuinka nuoret elävät ikään kuin välitilassa, kun peruskoulu tai lukio on käyty ja edessä on ammatinvalinta, opiskelemaan hakeutuminen ja oman paikan etsiminen. Opiskelupaikka ei välttämättä aukea ensimmäisellä yrityksellä, ja nuoret reagoivat hyvin eri tavoin näihin pettymyksiin. Epäonnistumiset saatetaan kokea kokonaisvaltaisesti omaan identiteettiin kohdistuvina.

Nuorten tulevaisuuden näkymistä

Kesäkuu on aikaa, jolloin monet nuoret aloittavat kesätyön merkeissä työuransa ja saavat myös tiedon pääsevätkö opiskelemaan syksyllä. Nämä nuoret elävätkin henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksensä kannalta merkittävää aikaa. He elävät tietynlaista välitilaa nuoruuden ja aikuisuuden kynnyksellä. Tämä välitilassa eläminen voi aiheuttaa odottavan jännityksen lisäksi myös epävarmuutta ja nuoren omaa identiteettiä koettelevia pettymyksen kokemuksia. Työ- ja opiskeluympäristö, jossa nuoret elävät, on muuttumassa entistä vaativammaksi ja kuormittavammaksi.

Nuorten miesten seksuaaliterveydestä

Turvallisemmasta seksistä puhuminen nuorten miesten kanssa on jatkuva haaste ammattilaisille. Poika- ja mieserityisiä palveluita Suomen mittakaavassa ei tarjota mielestäni riittävästi. Muutamia avaintoimijoita työskentelee näiden teemojen ympärillä, esimerkkeinä Aids-tukikeskus ja Väestöliitto.

Julkinen kaupunkitila käyttöön – kasvatuksessakin

Pariisilainen maaliskuun loppupuolen kevätviikko täyttyi tasa-arvoisen yhdessä elämisen puolestapuhujista. "Elää yhdessä" (Vivre ensemble) -viikko oli Pariisin kaupungin sekä kansalaisjärjestöjen, sosiaalisten liikkeiden, asukasyhdistysten, lähiökollektiivien, taitelijayhteisöjen ja yksittäisten ihmisten koostama tapahtumien kollaasi, jonka tavoitteena oli tuoda näkyväksi ja kuultavaksi yhdessä elämisen mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia.

Sivut