Internet

Onnistumisia tai turhautumisia verkossa

Usein kuulee puhuttavan, että nuorisotyöntekijät ovat yksilöitä ja omaa persoonaa tulee hyödyntää työssä. Siitä huolimatta nuorisoalalle hakeutumiseen liittyy myös yhdistäviä tekijöitä. Itse uskon, että nuorisoalan opiskelijaksi päätymiseen liittyy kaksi eri asiaa: joko ajatus siitä, että työ nuorten parissa olisi erityisen mukavaa tai leppoisaa, tai tahto vaikuttaa nuorten elämään positiivisesti.

Aku Ankasta naamakirjaan

Janne Matikaisen teos Verkko kasvattajana – Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta (Palmenia 2008) pureutuu ajankohtaiseen ja viime aikoina paljon puhuttuun aiheeseen. Kun lapset ja nuoret aikaisemmin kohtasivat toisiaan erilaisten leikkien, pelien ja oleskelun muodossa ulkona ja kaupungilla, istuvat he nykyään yhä enemmän kotona tietokoneen ääressä. Ajanvietto koulujen pihoilla ja ostoskeskuksissa on muuttunut kanssakäymiseksi IRC-Galleriassa. Sarjakuvien sijaan selataan Facebookista kavereiden kuulumisia.

Ruotsinkielinen nuorisotyö verkossa, kaukainen haave vai nykyaikaa?

Kuten tiedämme, suomenkielinen nuorisotyö on kehittynyt valtavasti aikaisista päivistä, mutta kumma kyllä, vain suomen kielellä. Olisi jo korkea aika laajentaa suomalaista nuorisotyötä myös ruotsinkielelle. Suomi on sentään kaksikielinen maa, jossa ruotsi, suomi ja saamenkieli ovat kaikki tasa-arvoisessa asemassa.  Useat ruotsia puhuvat nuoret ovat suomenruotsalaisia, eli ruotsi ja suomenkieli ovat tasavahvoja, mutta miksei näille nuorille anneta mahdollisuutta saada nuorisotyötä heidän omalla äidinkielellään? Mielestäni tämä on erittäin väärin.

Sirkku Kotilainen nuoriso- ja mediakasvatuksen risteyksessä

Mitä tapahtuu nuoriso- ja mediatutkimuksen risteyksessä? Tätä pohtii Sirkku Kotilainen 50-vuotishaastattelussaan. (Haastattelijana Leena Suurpää)

1. Mikä sinua nuoriso- ja mediatutkimuksen risteykseen asettuvassa tutkijan paikassa viehättää?

Tähän mennessä tutkittu

Nuorisotyön lehtori Juha Makkonen kirjoittaa virtuaaliympäristöjen hyödyntämisestä opetus- ja ohjaamistehtävissä Nuorisotyö verkkoympäristössä -blogissa 20.11. julkaistussa kirjoituksessaan.  Hän tuo aiheellisesti esille virtuaalisen nuorisotyön tutkimustyön epäkohtia.

”Tiedän paikan armahan…” Diginatiivien sukupolvi ja yhteisöllisyys virtuaalikylässä

Media ja erityisesti internetin tarjoama virtuaalitodellisuus ovat julkisen keskustelun suosikkiaiheita – syystäkin. Ne esiintyvät niin huolipuheessa kuin uusia sosiaalisen kanssakäymisen resursseja tuottavina lupauksina. Miten ihailtu ja uhkaava ”virtuaalikylä” sijoittuu unelmaan ”perinteisestä kyläyhteisöstä” – paikasta, jossa yhteisöllisyys on ihanan luonnollista ja kaikki ovat osallisia yhteisön jäseniä? ”Hyvässä kylässä” kyseessä on pitkälti menneisyyteen ja maaseuturomantiikkaan sijoittuva nostalgia.

Tarvitaan tutkimusta, jotta voidaan tehdä tutkimusta, jotta voidaan tehdä työtä

Olen vastannut viime aikoina usein kyselyihin verkkonuorisotyötä koskevasta kirjallisuudesta. Ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta kaipaavat niin opetussuunnitelmia ja kurssikirjoja pohtivat lehtorit kuin verkkotyöstä kiinnostuneet ja opinnäytetöitään tekevät opiskelijat. Humakin opinnäytetyöoppaassa vuodelta 2006 annettaan suosituksia lähdekirjallisuudesta.

Tietoteknologian yksi tulevaisuus

Simulakrumin arkkitehtuuri muutoksessa kuva / rinne juttuun kavakuva-pages.gif

Ihmisinä verkossa

Annetaanpa opettajalle hetki aikaa päiväunelmointiin.

Mediakasvatus nuorten hyvinvointia edistämässä

Nuoruusajan keskeinen kehitystehtävä on oman identiteetin rakentaminen. Tätä työtä ei tehdä tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat voimakkaasti muun muassa kasvuympäristö, vertaisryhmät sekä media, joista jälkimmäisen rooli nuorten arjessa on kasvanut viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Nykyajan nuorille median välityksellä toimiminen, ystävien tapaaminen ja itsensä esille tuominen on hyvin luonteva tapa päinvastoin kuin monelle vanhemman sukupolven edustajalle, joille koneet ja viestintävälineet ovat vieraita ja uusia kapistuksia.

Sivut