Nuoria asuu myös susirajalla, peräkylissä ja periferioissa

Alueellisuuden ja paikallisuuden tärkeydestä on jälleen muistuteltu yhteiskuntatutkimuksen kentillä. Väitän, että niillä on merkitystä myös nuorisotutkimuksessa sekä nuorten, että tutkijoiden kannalta. Suurten, mahdollisesti eteläsuomalaisten, kaupunkien nuoret eivät edusta kaikissa suhteissa koko maan nuorisoa jo pelkästään syystä, että arjen rakentumisen ehdot ovat alueellisesti eriytyneitä.

Joensuulaistuneena ”nuorisotutkimuksen opiskelijana” tuntosarveni havahtuvat erityisesti itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnista puhuttaessa. Hyvinvointia koskevista teemoista erityisiä susiraja-alueiden nuorten kannalta ovat lukioiden ja ammattikoulujen sulkeminen syrjäseuduilta, työttömyys ja poismuutto kotipaikkakunnalta, sekä näihin liittyvä marginaaliin jäämisen uhka. Reunoille jäävät eivät aina näy tilastoissa: ”kasvavassa maakuntakeskuksessa” asuva nuori voi käytännössä asua 70 kilometrin etäisyydellä palveluista – sekä kavereista ja muusta sosiaalisesta elämästä. Virtuaalisen yhteisöllisyyden ulottuvuuksista huolimatta halu ja valmiudet liikkua ovat tällöin ratkaisevasti elämänpiiriä ja tulevaisuutta muokkaavia tekijöitä.
 
Jaan Päivi Harisen ja Anne-Mari Soudon (2010, 7) kehotuksen jalkautua myös periferioihin katselemaan nuorten hyvinvointia peräkylän vinkkelistä. Paikallisuus vaikuttaa osaltaan tutkijoiden keskusteluun tuomien käsitteiden valintaan, nuorten elämää sivuavissa ilmiöissä ja puhetavoissa on keskustelua rikastuttavaa vaihtelua myös alueellisesti. Nuorten lisäksi myös tutkijoiden asema on erilainen esimerkiksi pienehkössä itäsuomalaisessa kaupungissa suureen eteläsuomalaiseen verrattuna. Verkostoituminen vaatii – internetin lisäksi - halua ja valmiutta liikkua. Pitkien välimatkojen takia susirajalla asuva tutkija tarvitsee liikkuakseen myös aikaa sekä rahaa. Muutaman tunnin kokous tai muiden tutkijoiden tapaaminen täältä käsin merkitsee pahimmassa tapauksessa 18 tunnin työpäivää.
 
Kirjoittaja on tutkijakoulutettava Itä-Suomen yliopistossa ja Nuorisotutkimusseuran hallituksen jäsen.
 
Lähde:
Harinen, Päivi & Souto, Anne-Mari 2010. Matkojen päässä – Takametsän tyttöjen ja Peräkylän poikien elämänpiiri. Teoksessa Markku Leinonen (toim.) Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa. Kuopio & Mikkeli: Itä-Suomen yliopisto & Mikkelin ammattikorkeakoulu – Juvenia osaamiskeskittymä.