Toukokuun 2010 tilasto

Niin… hyvä kysymys. Mutta miten se liittyy nuorisotutkimukseen? Siten, että eläkepommin aiheuttajia eivät ehkä olekaan vanhat vaan nuoret.

Vuonna 2008 ennenaikaisesti eläkkeelle jääneitä alle 35-vuotiaita oli noin 3 600, ja määrä on kasvussa. Myös nuorten sairauspäivärahakaudet ja mielialalääkkeiden käyttö ovat rajusti lisääntyneet. Suurin osa alkaneista eläkkeistä onkin kirjoitettu mielenterveyden häiriöiden ja erityisesti masennuksen diagnoosilla.

Kun EVAn tuoreessa kyselytutkimuksessa (PDF, s. 84.) selvitettiin kantoja ennenaikaiselle eläkkeelle pääsystä, vastaajilla tuskin oli mielessä kolmekymppiset eläkeläiset. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto on kuitenkin pientä verrattuna siihen, mitä tapahtuu nuorten ikäluokassa. Myös kansantalouden kannalta, sillä kaikkihan tietävät, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Sairaseläkeläisillä tämän päälle tulevat vielä hoitokustannukset. Kun kolmekymppinen jää työkyvyttömyyseläkkeelle, hänen menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa (ks. Työterveyslaitoksen tiedote 14/2010).

Mutta kuka tietää, mistä tieto miljoonan maksavasta syrjäytyneestä nuoresta on peräisin? Yksi käytetty lähde on Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146/2007, Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (pdf),  jossa arvioitiin että jos syrjäytyminen kestää koko odotettavissa olevan työiän, noin 40 vuotta, on yhdestä syrjäytyneestä aiheutuva kansantulon menetys noin 700 000 euroa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin lähteenä puolestaan on Syrjäytymisen hinta 2000 -tutkimus 10 vuoden takaa. Liikkeellä on muitakin arvauksia tiedon alkulähteestä, myös vähemmän tieteellisiä. Jos joku tietää paremmin, kertokoon meillekin! (tilastokettu@nuorisotutkimus.fi)

Oleellisinta ei varmaankaan ole se, onko väite miljoonan maksavasta syrjäytyneestä nuoresta tarkasti ottaen oikea. Täsmällinen summa tuskin on selvitettävissä, eikä se ehkä edes ole kovin oleellinen. Huomion arvoisinta tässä onkin huomata, kuinka lukuja käytetään, ja kuinka niihin uskotaan ilman tietoa niiden alkuperästä. Tämä ei tietenkään koske Kommentin valistuneita lukijoita…

LÄHTEET

Heikkilä, Matti & Karjalainen, Jouko (toim.) (2000) Syrjäytymisen hinta 2000. Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Helsinki: Gaudeamus.
Työterveyslaitoksen tiedote 14/2010 Nuorten masennus maksaa miljardeja.
Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146/2007,
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
Ilkka Haavisto (2010) Työelämän kulttuurivallankumous. EVAn arvo- ja asennetutkimus 2010.
Lue myös Tommi Hoikkalan viikon väite eläköitymiskysymyksestä ja nurinkäännetystä ammatillisesta sukupolvisolidaarisuudesta.