Ensin työ sitten huvi – vai miten se oli?

Tiivis työryhmä nuorten vapaa-ajan ja institutionaalisten velvollisuuksien välisestä suhteesta houkutteli täyden seminaarihuoneellisen keskustelijoita. Ryhmän aloitti Itä-Suomen yliopiston työryhmä Terhi Halonen, Päivi Harinen, Leila Hurmalainen, Tuula Joro ja Sirja Möttönen esitelmällään, joka pohjautui asiantuntijahaastatteluihin nuorten tukemiseen liittyvistä haasteista Suomen reuna-alueella. Yhtäältä tukitoimien haasteet ovat rakenteellisia ja liittyvät tuen projektiluonteeseen: mitä ajallisesti rajautunut projekti pystyy tekemään ja mitä tapahtuu projektin jälkeen. Toisaalta tarpeet ja tarjonta eivät kohtaa, sillä tuettu vapaa-ajantoiminta ei kerta kaikkiaan onnistu houkuttelemaan kaikkia koteihinsa ”keskelle ei mitään” jämähtäneitä nuoria.

Seuraava esitelmä jatkoi tukea tarjoavien hankkeiden teema-alueella, mutta Sanna Aaltosen aineistona olivat nuorten haastattelut ja aiheena heidän näkökulmansa koulun ja vapaa-ajan välisiin suhteisiin, erityisesti lintsaamiseen. Luvattomien poissaolojen syyt liittyvät yhdessä ja erikseen vapaa-ajan imuun ja epämiellyttäviin kokemuksiin koulussa. Koulun tiukat aika-tila-polut vaativat tsemppaamista kaikilta nuorilta, joita väsyttää aamuisin, ja aina joku päättää viitata kintaalla koulun kontrollille ja jää nukkumaan. Koulun pyrkimykset saada nuoria takaisin ruotuun eivät aina toimi, mutta nuoret ovat myös pettyneitä siitä, jos koulu ei näytä reagoivan heidän poissaoloihinsa.  
 
Anni Ojajärven etnografiseen havainnointiin perustuva esitelmä vei kuulijat armeijan maailmaan, jossa koulun aika-tila-polkujakin tiukempi ajan, tilan ja toiminnan kontrollointi lyö leimansa myös vapaa-aikaan. Kun omaa aikaa ja tilaa on niin rajallisesti, siihen tihentyy paljon odotuksia ja toimintaa erityisesti kasarmin ulkopuolella. Kasarmilla omaa aikaa raamittavat niin armeijan viralliset säännöt (ei saa mennä makaamaan peiton alle) kuin epävirallisetkin (kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole suotavaa). Esityksen hätkähdyttävin kuva (allekirjoittaneen mielestä) oli kovaksi pedatulle sängylleen, tupaan selittäin käpertynyt mies, joka yritti olemassa olevien keinojen rajoissa luoda itselleen oman tilan pakkososiaalisuuden keskellä.
 
Mikko Reijonen puolestaan esitteli selvitystä, jossa oli haastateltu oppilaitosasuntoloissa asuvia nuoria heidän vapaa-ajan toiveistaan erityisesti asuntoloissa asumiseen liittyen. Selvityksen mukaan vapaa-ajantoiminnalla on merkitystä ei vain nuorten asuntoloissa viihtyvyyden vaan myös koulumenestyksen, koulussa viihtymisen ja sitä kautta kouluilmapiirin kannalta. Tulosten ohella esitelmä valotti tanskalaisten tutkijoiden kehittämän bikva-mallin käyttöä nuorten äänen esiin tuojana.
 
Session päätti työryhmän toisen koordinaattorin, Kirsi Pohjolan esitelmä, jossa hän pohti, miksi koulunuorisotyölle tuntuu juuri nyt olevan tilausta. Pohjola toi esille mielenkiintoisen väitteen nuorten sosiaalisuuden ja vuorovaikutteisuuden muotojen muuttumisesta, mikä törmää yhteen koulun käytäntöjen kanssa: nuorilla on kasvava tarve ilmaista itseään ja jakaa asioitaan, mikä näyttäytyy myös ”liiallisena” ja koulutyötä häiritsevänä sosiaalisuutena. Pohjolan esitys perustui tapaustutkimukseen kouluista, joissa oli käynnistetty kouluyhteisössä toimivaa nuorisotyötä paikkaamaan opettajien ajan- ja ammattitaidon puutetta.
 
Vaikka työryhmän otsikossa ei mainittukaan nuorisotyötä, kaikissa esitelmissä sivuttiin tavalla tai toisella nuorisotyötä. Itä-Suomen yliopiston ryhmä pohti kohdennetun nuorisotyön paikallisia rajoituksia ja haasteita ja Reijonen oppilaitoksen nuorisotyön merkitystä. Pohjolan ohella myös Aaltonen toi esille nuorisotyön tarpeellisuuden koulussa, tosin liittyen ongelmatilanteisiin. Samaten Ojajärvi esitti, että myös armeijassa olisi paikkansa nuorisotyölle. Esitelmistä käytyyn keskusteluun osallistui ilahduttavasti niin paikalla olleita nuorisotutkijoita kuin käytännön nuorisotyöntekijöitäkin, minkä ansiosta tutkijankammiossa ja kentällä olevat toimijat saivat taas kerran aineksia ymmärtää toistensa reviirejä.
 
Sanna Aaltonen
tutkija, Helsingin yliopisto/Suomen Akatemia