Nuorten muuttuva vapaa-aika - nuorisotyön uudet haasteet

Luimme Jaana Lähteenmaan ja Teija Strandin Nuorisotutkimusseuralle tekemän raportin Pohjanmaan nuorten kulttuuriharrastuksista tehdyistä kyselyistä. Lähteenmaan ja Strandin raportissa vertaillaan kahden selvityksen tuloksia nuorten harrastuksista ja niihin liittyvistä toiveista.

Raportissa ilmeni, että kirjoittaminen, kuvataiteellinen ilmaisu, musiikin, teatterin ja tanssin harrastaminen on tytöillä yleisempää kuin pojilla. Lukiessamme raporttia olimme huolissamme poikien passiivisuudesta. Pojille täytyisi keksiä toimintaa, joka heitä tyydyttää. Toisaalta pojat vain ovat kiinnostuneita eri asioista kuin tytöt. Ei ole tarkoituksenmukaista, että pojat harrastavat paljon kaikenlaista, vaan että jokainen löytää oman kiinnostuksen kohteensa, vaikka se olisi kaikilla pojilla sama. Pojat näyttävät muutenkin harrastavan enemmän yksilöllisesti tyttöjen pyrkiessä harrastamaan enemmän ja monipuolisemmin.

Tuunaamisessa eli jonkun asian tai esineen uudelleen muokkaamisessa muutoin passiiviset pojat ovat tyttöjä aktiivisempia. Pojat tekevät myös muuten käsillä enemmän kuin tytöt. Jotkut pojat myös ilmaisivat kiinnostusta perinteisiin käsitöihin. Tässä perinteiset sukupuoliroolit kääntyvät ylösalaisin. Tämä on kiinnostavaa sikäli, että perinteiset kuvitelmat siitä mitä nuoret haluavat tehdä eivät enää välttämättä joka tilanteessa pidä paikkaansa. Nuorten kanssa voi kokeilla erilaisia asioita. Joku tekeminen voi tuntua hyvältä jossain tilanteessa ja toisessa tilanteessa se ei ole enää toimiva menetelmä. Tämä onkin kiinnostavaa nuorten ohjaamisessa. Se luo ohjaajalle paineita, mutta toisaalta antaa vaihtelevan ja mielenkiintoisen toimintaympäristön.

Tutkimuksen tilaajan suurin intressi oli selvittää nuorten harrastustoiveita. Eniten toivottiin mahdollisuutta pelata pallo- ja mailapelejä, toiseksi eniten kontakti- tai itämaisia lajeja. Itämaisten lajit ja niihin liittyvät kulttuuriperinteet ovat suosiossa niiden trendikkyyden ja elokuvateollisuuden takia. Kolmanneksi eniten nuoret toivoivat talvi- ja vesiurheilumahdollisuuksia. Kulttuuriharrastuksia kuten musiikki- ja laulutunteja toivoi 14 nuorta. Urheiluharrastusmahdollisuuksia toivottiin enemmän kuin kulttuuriharrastusmahdollisuuksia. Liikuntaharrastukset esiintyvät paljon vastauksissa, koska ne ovat tutkitusti nuorten keskuudessa kaikkein suosituinta harrastustoimintaa. Kyselyssä selvisi, että pojat käyvät eri kulttuuritapahtumissa vähemmän kuin tytöt. Tämä ei ole mielestämme yllättävää. Rock-konsertit olivat suosituimpia vapaa-ajan tapahtumia, muihin kulttuuritapahtumiin osallistuttiin lähinnä koulun kautta.

Tutkimustuloksissa havaittiin tyttöjen lisääntynyt kiinnostus erityisesti rock-musiikin soittamiseen viimeisten 20 vuoden aikana. Tuloksissa pohdittiin poikien suhdetta laulamiseen ja soittamiseen: lähes viidesosa oli jättänyt kysymykseen vastaamatta, minkä koettiin johtuvan esim. siitä, että soitto- tai lauluharrastusta ei koettu tarpeeksi aktiiviseksi, jotta se luettaisiin harrastukseksi. Mielestämme pojat saattavat kokea musiikki- ja bänditoiminnan enemmänkin elämäntapana ja ilmaisukeinona, jonka erotteleminen harrastuksiksi on vaikeaa.

Tietokonepelien pelaaminen ja tietokoneen käyttö on nuorten keskuudessa yleinen harrastus. Nuoret ovat tyytyväisiä alueen nuoriso- ja kirjastopalveluihin ja käyttävät myös niitä. Tulokset korostavat, että nuoret tarvitsevat ja haluavat internetyhteisöjen lisäksi myös vuorovaikutuksellista toimintaa kasvokkain. Nuorisotyö pyrkii laajenemaan yhä enemmän myös internetiin, mutta verkkonuorisotyö ei saa missään nimessä syrjäyttää perinteistä nuorisotyötä nuorisotiloissa.

Näkemyksemme mukaan olisi ehdottoman tärkeää saada nuori jatkamaan harrastusta tai aloittamaan uuden harrastuksen. Yhteisöpedagogin yhtenä tehtävänä on mielestämme ehkäistä nuorten passivoituminen. Jos nuori ei saa tukea kotoaan, on kannustusta löydettävä perheen ulkopuolelta. Yhteisöpedagogin tehtävä nuorisotyöntekijänä on tarjota nuorille paitsi tukea, myös mahdollisuus osallistua haluttuun harrastustoimintaan turvallisessa ja luovassa ympäristössä.

Veera, Riina & Anne

Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoita.