Kolumni

Eurooppalainen yhteistyö ei kiinnosta

Kenenkään, joka haluaa päästä kansanedustajaksi, ei kannata sotkea itseään europolitiikkaan. Missään Euroopan unionin jäsenmaassa ei arvosteta europolitiikan tekemistä. Erityisen alhaalla kiinnostus osallistua eurooppalaiseen päätöksentekoprosessiin on maissa, joissa ei ole käytössä listavaalit.

Tutkimusprofessori Tommi Hoikkalasta kunniatohtori Uppsalan yliopistoon

Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Tommi Hoikkala vihitään koulutussosiologian kunniatohtoriksi Uppsalan yliopiston tohtoripromootiossa 28.1.2011. Hoikkala on ollut pitkään pohjoismaisen nuorisotutkimuksen keskeisiä hahmoja.

Eettinen ennakkoarviointi ja alaikäisten tutkiminen

Vierailtuani Maynoothin yliopistossa Irlannissa olen yhtä aikaa sekä huojentunut että peloissani. Huojennuksen - osin jopa ylpeyden - tunteen nostattivat irlantilaisten tutkijoiden kommentit, joilla suomalaista ennakkoarviointijärjestelmää ja sen periaatteita arvioitiin. Järjestelmäämme pidettiin rohkeana ja käytännöllisen viisaana – itse asiassa samat kommentit kuulin viime kesänä Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa. Pelon tunteita nostatti puolestaan irlantilaisen järjestelmän tiukkuus.

Lapsi- ja nuorisojärjestöjen yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Nuorisojärjestöt eivät edusta kaikkia nuoria eivätkä täysin edes jäsenistöään – lapsi- ja nuorisopolitiikassa on omat eliittinsä. Olisi aika hyväksyä näkemään nuorisojärjestöt etujärjestöinä muiden vastaavien joukossa. Ammattijärjestöt ovat relevantteja neuvottelijoita, vaikka kaikki työntekijät eivät olekaan heidän jäseniään.

Nuorisotyön voimavarat Suomessa 2: rahat

Nuorisotyön taloudelliset resurssit muodostuvat pääosin kunnallis- ja kirkollisveron tuotosta, sekä valtion avustuksista. Niiden rinnalla liikkuu jonkin verran erilaista kansallisesti ja EU-tasolla budjetoitua kehittämis- ja hankerahaa.

Lasten ja nuorten kansalaistoiminta

Lasten ja nuorten äänistä, toiminnasta ja osallistumisesta sekä vaikuttamistaidoista ollaan julkisuudessa kiinnostuneita. Eräänlainen yleinen yhteiskunnallinen tahtotila vaikuttaa olevan puhuttuna se, että lapset ja nuoret olisivat aktiivisia toimijoita eri foorumeilla. Käytännössä lasten ja nuorten toimintaan ja toimijuuteen saatetaan kuitenkin suhtautua pelokkaasti tai ihmetellen.

Nuorisovaikuttamista eduskunnassa

Nuorisovaikuttaja rohkaisee nuoria olemaan tulevaisuudessa esimerkki siitä, että maailmanparantaminen ei ole vain nuoruuden idealismia vaan kaikenikäisten velvollisuus ja elämää rakentava voima. 

Amnestyn aktivistina

Kansalaisjärjestöillä ja poliittisilla puolueilla on yleisesti vaikeuksia saada nuoria jäseniä itseensä. Nuoret eivät välttämättä koe yhteiskunnallista vaikuttamista niin tärkeäksi kuin neljäkymmentä vuotta sitten.

Nimestä minut tunnen

Sukupuolivähemmistönuoret julkaisivat juuri hienon ja kunnioittavan tuotoksen - ”Muu, mikä? sukupuolivähemmistönuorten visio 2020”. Sen soisin kuuluvan kaikkien nuorten kanssa työskentelevien lukukokemuksiin. Vision kannessa lukee: ”Tuntuu siltä, että oon hankala ja että vaadin erityiskohtelua kun haluan vaan tulla kohdatuksi omana itsenäni niin kuin kaikki muutkin.”.

Johdanto: Nimestä minut tunnen

Me ammattilaisina ja palveluntarjoajina pyrimme aina mahdollisuuksien mukaan kuuntelemaan asiakkaitamme, eli niitä henkilöitä, joita varten työtä teemme. Valitettavasti tämä ei aina ole mahdollista, jolloin asiakkaan oma ääni, tarpeet ja toiveet pysyvät hiljaisena tietona. Tällöin asiakkaan oman elämän asiantuntijuus pysyy näkymättömissä, eivätkä tuotetut palvelut muodostu hyödyksi käytännön tasolla, eli asiakkaan arjessa. Aina ei asiakkailta voi edellyttääkään aktiivisuutta, jos elämäntilanne on syystä tai toisesta heille erityisen kuormittava.

Sivut