Verkossa tehtävä nuorisotyö nuorisotyöntekijöiden ja nuorten silmin

Kohtaako verkossa tehtävä nuorisotyö nuoret?

Päivi Viilomaan opinnäytetyö Humanistisen ammattikorkeakoulun järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmaan (ylempi AMK) käsittelee verkossa tehtävää nuorisotyötä niin nuorisotyöntekijöiden kuin nuortenkin näkökulmasta. Opinnäytetyötä varten tehtiin kaksi kyselytutkimusta.

Helsingin nuorisoasiainkeskuksen, Espoon nuorisopalveluiden ja Vantaan nuorisopalveluiden työntekijöille suunnatulla kyselyllä kartoitettiin nuorisotyöntekijöiden tekemän verkkonuorisotyön määrää, verkkonuorisotyöhön saatua koulutusta sekä työntekijöiden näkemyksiä verkossa tehtävän nuorisotyön eduista ja esteistä. Kyselyyn vastasi 129 nuorisotyöntekijää. Vantaalaisille yläkouluikäisille tehtyyn lomakekyselyyn vastasi 805 12–16-vuotiasta nuorta. Nuorille tehdyllä kyselyllä selvitettiin nuorten verkon käyttöä sekä nuorten kokemuksia verkossa tehtävästä nuorisotyöstä.

Nuorisotyöntekijöiden näkemykset verkossa tehtävään nuorisotyöhön

Kyselyyn vastanneet työntekijät kokevat verkossa tehtävän nuorisotyön hyvin tärkeäksi ja kunnissa on käytössä useita erilaisia verkkotyön muotoja. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden ikä, työhön saatu koulutus sekä verkkotyön määrittely työnkuvissa korreloivat työn tärkeyden kokemisen kanssa. Työn etuina nähdään vahvasti se, että verkossa tehtävä nuorisotyö tavoittaa ne nuoret, joita ns. normaali nuorisotyö ei tavoita. Työntekijät kokevat myös, että verkon mahdollistama anonymiteetti helpottaa nuorten mahdollisuuksia jutella vaikeistakin asioista ammattilaisen kanssa. Verkko nähdään myös edullisena, ajan henkeen sopivana ja tasa-arvoisena välineenä.

Vaikka verkossa tehtävälle nuorisotyölle nähdään paljon positiivisia puolia, on työssä myös omat haasteena ja vaaransa. Suurimpina haasteina työlle pidetään liian pieniä re-sursseja sekä työhön sopivan koulutuksen puutetta. Yli puolet verkkonuorisotyötä tekevistä ilmoittikin tekevänsä työtä ilman siihen saatua koulutusta. Vaikka anonymiteetti nähdään verkkotyön hyvänä puolena, aiheuttaa se myös työlle haasteita. Työntekijöiden huoleksi nousi, miten on mahdollista varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa avun, jos hänestä ei tiedetä edes nimeä. Osasta vastauksia on havaittavissa, että verkkonuorisotyön pelätään osittain syrjäyttävän perinteisen nuorisotyön.

Nuorten verkon käyttö ja kokemukset verkkonuorisotyöstä

Kyselyyn vastanneista nuorista yhtä lukuun ottamatta kaikki ilmoittivat käyttävänsä verkkoa ainakin jonkin verran. Noin 20 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä verkkoa yli 2 tuntia päivässä. Verkon käytön on havaittu lisääntyvän iän myötä. Myös sukupuolella on merkitystä verkon käytössä, jokaisessa ikäluokassa pojat ilmoittavat käyttävänsä verkkoa enemmän kuin tytöt. Sukupuoli vaikuttaa myös verkossa käytettyihin palveluihin. Tytöt käyttävät enemmän pikaviestiohjelmia, sosiaalista mediaa ja erilaisia yhteisöpalveluita, kuten IRC-Galleriaa, kun taas pojat käyttävät verkkoa enemmän pelaamiseen.

Kyselyyn vastanneiden nuorten kokemukset verkossa tehtävästä nuorisotyöstä ovat hyvin pienet. Yli 60 % vastaajista ilmoitti tietävänsä, että verkon kautta on mahdollisuus saada yhteys nuorisotyöntekijään, mutta vain 1,1 % kertoi käyttäneensä verkkonuorisotyön palveluita. Suurimpina syinä verkossa olevien nuorisotyön palvelujen käyttämättömyydelle ovat tutkimuksen mukaan tietämättömyys palveluista ja niiden sijainnista, sekä se, että nuoret eivät koe tarvitsevansa verkkonuorisotyön palveluita. Nuorten vastauksista selviää, että verkossa olevia nuorisotyön palveluita pidetään hyvin ongelmalähtöisenä. Vaikka vastaajat eivät itse koe tarvitsevansa nuorisotyön apua elämässään, pidettiin palveluiden olemassaoloa hyvänä ja tärkeänä. Nuoret myös arvostavat, että nuorisotyön verkkopalveluita voi käyttää anonyymisti.

Selvitettäessä millaisia nuorisotyön palveluita nuoret toivoisivat verkossa olevan, vastauksissa nousi esiin monia jo nyt olemassa olevia palveluita, kuten erilaiset chat-palvelut ja kysymys-vastaus-palstat. Nuorisotyön toivottiin tarjoavan verkossa myös erilaista hauskaa tekemistä, kuten kilpailuja ja pelejä.

Tutkimuksen mukaan nuorisotyöntekijöiden ja nuorten näkemykset verkossa tehtävästä nuorisotyöstä eivät kaikilta osin kohtaa. Nuorisotyöntekijöiden näkemys työn merkityksestä ja tärkeydestä ei näyttäydy samalla tavalla nuorten vastauksissa.

Opinnäytetyö esitellään Humanistisen ammattikorkeakoulun järjestämässä NUORISO- JA JÄRJESTÖTYÖ NYT ! Yhteisöjä kehittämässä -seminaarissa Balderin salissa (Aleksanterinkatu 12, Helsinki) keskiviikkona 28.4. klo 13.30–14.10.

Päivi Viilomaa

Lisätietoja tutkimuksesta ja opinnäytetyöstä
Päivi Viilomaa
puh. 040 518 7432, paivi.viilomaa@kolumbus.fi