Uutisia kansainvälisiltä vesiltä: Suomi-Saksa purjehti maaliin

Yli kaksi vuotta jatkunut yhteistyöhanke Suomen ja Saksan ministeriöiden välillä on päättynyt. Kahdenvälinen hanke liittyi nuorten osallistumisen vahvistamiseen paikallistasolla. Ministeriöiden välisten kontaktien lisäksi myös nuoret, nuorisojärjestöt ja tutkijat kohtasivat. Syntyi kirjoituksia, vaatimuslistoja, kehittämisaihioita ja Valitusfestarit-tyyppisiä sosiaalisia innovaatioita.

Tutkijoilta syntyi ministeriöiden rahoituksella julkaisu. Näkökulmaksi valikoitui nuorten osallistumisen näkyminen lakiteksteissä ja paikallistason hallinnon hengessä. Julkaisun nimessä käytimme sanaa status. Kartoitimme millainen status nuorten osallistumisella on hallinnossa.

Teki hyvää astua ulos Suomen kielialueelta katselemaan niin muualle kuin tänne takaisinkin päin. Planeetta maakin näyttää erilaiselta kun sitä katsotaan avaruudesta. Tutkijoiden tapaamiset olivat kuitenkin vain Suomessa ja Saksassa.

Nuorten osallistumista vertailtaessa kävi ilmi, että Suomessa on kunnostauduttu pysyvien vaikuttamisrakenteiden (nuorisovaltuustot, oppilaskunnat, nuorisotalojen toimikunnat) luomisessa.

Saksassa nuorten vaikuttaminen tapahtuu enemmän projektipohjaisissa elinympäristön kehittämishankkeissa (voivat olla laadukkaita, mutta ovat kertaluonteisia, ei siis jatkuvuutta ja pysyvää vallansiirtoa aikuisilta nuorille) tai kotona enemmän kuin kouluissa tai kunnallisessa päätöksenteossa. Suomessa kotien demokraattisuus on vähän, liian vähän, tutkittu alue.

Vertailun jälkeen me tutkijat yhdessä totesimme, että Suomea koskevat kehittämisen kohdat ovat:

  • perustuslain kehittäminen (nuorten erityisasema kuntalaisina ja kansalaisina päätöksentekoprosesseissa ja kuntainstituutioiden arjessa olisi mainittava erikseen, Suomessa on vallalla perinteinen käsitys edustuksellisesta demokratiasta, jossa osallistuva demokratia edustuksellisuutta parantamassa varsinkin vajaavaltaisten suuntaan unohtuu, ellei sitä erikseen mainita),
  • perusopetuslain ja varhaiskasvatuslain kehittämistarve (nämä ovat liian heikkoja lakeja kun tarkastellaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia)
  • valtakunnallisten nuoria koskevien vaikutuskanavien toimimattomuus vaikuttamisen instrumentteina valtionhallinnon suuntaan,
  • nuorten roolin supistuminen järjestöissä asiakkaan rooliin,
  • koulujen antaman yhteiskuntaopetuksen huono laatu oman kunnan kontekstissa,
  • koulujen toiminen ei-demokraattisina yhteisönä (yksilöiden ja kollektiivien oikeudet tulla kuulluksi ja vaikuttaa koulua koskevan päätöksenteon tasoilla eivät toimi riittävästi)
  • kuntiin ei ole kehittynyt (juuri ollenkaan) sellaista suoran demokratian kulttuuria, joissa kaikkia jollain tietyllä alueella asuvia nuoria otettaisiin kunnallisten palvelujen ja elinympäristön kehittämiseen ideoinnista toteutukseen (vrt. Saksassa vallalla oleva nuorten kanssa tehtäviin projekteihin perustuva toimintatapa nuorten osallistumisen edistämisessä)
  • nuorten vaikuttamisrakenteilla ei ole riittävää tosiasiallista vaikuttavuutta eikä niitä kuulla
  • nuoria lähellä olevissa yhteisöissä on demokraattisissa toimintatavoissa paljonkin kehittämistä

Hyvältä Suomessa vaikutti suomalaisen lainsäädännön yleiskuva, pysyvien valtaa nuorille mahdollistavien vaikuttamisrakenteiden olemassaolo ja Allianssin Peruspalveluiden arvioinnin kehittämishankkeen myötä järjestettyjen nuorten ja kuntapäättäjien keskustelutilaisuuspäivien toimiminen paikallisena 8§-toteutumisen arviointityökaluna.

Saksalaiset saivat mukaansa vielä isommat kehittämishaasteet: peruskoulutuksen koulujärjestelmä on erotteleva, joten siellä demokraattisuuden ongelmat ovat vielä toimintatasoakin syvemmällä. Nuorten osallistumisen vahvistaminen näkyy vain muutaman osavaltion kuntalaeissa, eikä valtakunnan tasolla juuri ollenkaan.

Saksalaiset ihastelivat lakipohjamme tasaisuutta. Olemme heille maana kuin laboratorio, he sanoivat. Että kun kaikki lait käännetään kohti nuorten osallistumisen edistämistä, niin miten pitkälle voi päästä. He, niin kuin me itsekin, olimme pettyneitä kun tulos selvisi. Lakien edistämät asiat eivät ole juurtuneet paikallistasolle. Itse asiassa aika ajoin, kun katsoimme saksalaisten kanssa toisiamme silmiin, huomasimme myös maidemme olevan samalla tasolla.

Tärkein arviointi-instrumentti yhteistyössämme oli tutkijoiden välinen keskustelu. Meihin itseemme oli aikaisempien julkaisujemme kautta kiinnittynyt riittävästi dataa omista maistamme. Kaikki (totuus) selvisi, kunhan vain saimme keskustella keskenämme riittävän kauan. Hieno kokemus. Hieno yhteistyöjulkaisu.

Anu Gretschel
tutkija, Nuorisotutkimusverkosto

Lähde

Youth participation in Finland and in Germany.