Transnuoren sukupuoli-identiteetistä

Työssäni olen usein miettinyt sitä, kuinka yksipuolinen ja jäykkä käsitys sukupuoli-identiteetistä voikaan olla. Esimerkiksi ammatillisia tukipalveluja tarjoavien tahojen keskuudessa vallitsee liian usein perinteinen käsitys naiseudesta ja mieheydestä. Sukupuoli-identiteetti on sisäinen kokemus, joka ei kaikilla vastaa heidän ulkoista, biologista sukupuolta. Nämä henkilöt voivat identifioida itsensä niin mieheksi, naiseksi tai joksikin näiden kahden vaihtoehdon välillä. Perinteinen kaksijakoinen käsitys sukupuolesta ja sukupuoli-identiteetistä ei ole automaattisesti sovellettavissa transmiesten tai transnaisten kohdalla. Sukupuoli-identiteetin muodostumiseen vaikuttavat useat eri tekijät, ja esimerkiksi sosiaalisten tekijöiden vaikutus on tässä prosessissa merkittävä. Henkilön itsensä käsitys omasta sukupuolestaan on vahvasti sidoksissa vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Transsukupuolinen ihminen kokee usein että hänen yksilöllinen sisäinen sukupuolen kokemuksensa ei vastaa hänen ulkoista, biologista sukupuolta. Transihmiset kertovat usein heidän transkokemustensa tulleen esille jo varhaisessa vaiheessa. Usein fyysisen murrosiän alkaminen on vaihe, jonka aikana hämmennys ja ahdistus omaan sukupuoli-identiteettiin liittyen muuttuvat vahvemmaksi. Kokemuksen kypsyminen siihen pisteeseen, että sen osaa nimetä transsukupuolisuudeksi, on pitkä ja voimia vaativa prosessi. Usein transsukupuolisten ihmisten kohdalla ratkaisu sisäisen ja ulkopuolisen sukupuolen yhdistämiseksi on sukupuolen korjausprosessi. Myös sukupuolen korjausprosessi edellyttää intensiivistä tukea ja apua eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Pelkkä lääketieteellinen hoito ja tuki eivät useinkaan riitä näiden henkilöiden elämänlaadun parantamiseksi.

Sukupuolen korjaushoitoihin hakeutuvien nuorten transmiesten ja transnaisten osuus on heitä hoitavien tahojen mukaan ollut viime vuosina kasvussa. Tähän ovat vaikuttaneet useat eri tekijät. Asiaan liittyvä yleinen tietoisuus on lisääntynyt, ja myös asenneilmapiiri on menneisiin vuosiin verrattuna kokenut hiukan muutosta positiivisempaan suuntaan, mutta tilanne vaatii edelleen huomattavasti parannuksia. Asiallista ja ajan tasalla olevaa tietoa tulee tuoda kuuluviin entistä enemmän. Asiallisen ja ajantasolla olevan tiedon lisäksi transnuoria kohtaavien ammattilaisten asenteita tulee systemaattisesti kehittää. Transnuoria kohtaavat useat eri tahot, kuten opettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja nuorisotyöntekijät. Edellä mainitut ammattiryhmät ovat vain muutamia esimerkkejä. Mitä todennäköisemmin kuka tahansa nuorten parissa työskentelevä kohtaa jossain vaiheessa omassa työssään nuoren, jonka sukupuoli-identiteetti ei vastaa ns. perinteistä käsitystä. Transnuoren sukupuoli-identiteetti vaatii näiltä nuorilta ja heidän lähellään olevilta tahoilta paljon voimavaroja ja energiaa. Näiltä nuorilta ja heidän läheisiltään puuttuukin valitettavan usein heidän kaipaamansa ja tarvitsemansa tuki.

Eräs transsukupuolinen poika kertoi kauniilla tavalla esimerkin omasta lapsuudestaan. Huolimatta siitä, että hän syntyi biologiseltaan sukupuoleltaan tytöksi, hänen isänsä opetti hänet luistelemaan miesten luistimilla. Tällä yksinkertaiselta kuulostavalla esimerkillä oli merkittävä vaikutus hänen kasvunsa kannalta. Kyseisen henkilön kohdalla hänen vanhemmillaan ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä tarkoittaa kun oma lapsi on transsukupuolinen poika. Tästä huolimatta he luottivat omaan intuitioonsa ja pyrkivät antamaan lapselleen sitä tukea, josta kokivat hänen eniten hyötyvän. Läheskään kaikilla transnuorilla ei ole asiat näin hyvin.

Suomessa toimii Transtukipiste, joka on transihmisten ja heidän läheistensä parissa työskentelevä asiantuntijataho. Siellä ammattilaiset tuottavat ammatillisia psykososiaalisia tukipalveluja transihmisille ja heidän läheisilleen. Kaikki heidän palvelunsa ovat asiakkaille maksuttomia. Ammatillisen keskusteluavun lisäksi Transtukipiste tarjoaa vertaistukea niin transmiehille kuin transnaisille. Edellä mainittujen palveluiden lisäksi he järjestävät säännöllisesti koulutuksia ja luentoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. 

Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän ja perhetyön koordinaattorin yhteystiedot

Maarit Huuska, johtava sosiaalityöntekijä, 09 6812 5840 ti klo 14-16
Katriina Aamunkajo, perhetyön koordinaattori, 09 6812 5842

 

Antti Ervasti on päätyössään järjestömaailmassa. Hän on koulutukseltaan sosionomi (AMK), auktorisoitu seksuaalineuvoja sekä pari- ja seksuaaliterapeutti. Sivutyönään hän tekee seksuaalineuvontaa, seksuaaliterapiaa, koulutuksia ja luentoja. Antti on tehnyt töitä laaja-alaisesti erityisesti seksuaaliterveyteen liittyvien teemojen parissa sekä Suomessa että ulkomailla. Viimeisin kuuden kuukauden ulkomaan ”komennus” oli Väestöliiton lisääntymis- ja seksuaaliterveysprojektissa Intiassa Madhya Pradeshin osavaltiossa. Työn lisäksi voimaa ja energiaa Antin elämään tuovat aviopuoliso, koira sekä puutalossa asuminen.