Taide luo nuorisotyössä eettistä kasvutilaa

Taide luo tilan kohtaamiselle. Kohtaaminen syntyy herkkyydestä ja intuitiosta havaita ja kohdata ihminen. Mitä syntyy taidekokemuksen kautta ihmisten välille? Siinä syntyy tila, jossa ovat läsnä sekä arvokokemus että arvontunne. Taiteen kieli on niin voimakas, että se vetoaa samanaikaisesti tunteeseen ja älyyn.

Toteutimme kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvän Voimatarina nuorisotyössä -hankkeen vuosina 2005–2006. Hankeen tavoitteena oli kehittää taiteeseen ja tarinalliseen työskentelyyn perustuvaa osaamista kulttuurisessa nuorisotyössä. Nuoret tarvitsevat sirpaloituneessa kasvuympäristössään voimaannuttavaa kaikupohjaa omasta tarinastaan.

Nostan kirjoituksessani esiin muutamia näkökulmia ja oivalluksia, jotka havaitsimme vaikuttavuudeltaan merkittäviksi tarkasteltaessa nuorten identiteettityötä taiteen keinoin.

Taide ilmaisuna ja vuorovaikutteisena työskentelynä sisältää niin nuoren mielenmaiseman ja tunneskaalan kuin omaan koettuun elämään liittyvät tekijätkin sekä faktana että fiktiona. Nuoren prosessin ja ryhmäprosessin ohjauksellinen tukeminen edellyttää ohjaajalta oman tarinansa tunnistamista ja ymmärtämistä. Ohjausprosessissa edellytetään ihmisen kohtaamiseen ja kokemiseen liittyvää herkkyyttä. Tarvitaan myös pedagogista taitoa tukea nuorta ja ryhmää löytämään uusia kasvun liikahduksia käynnistäviä tekijöitä prosessissaan. Toiminta edellyttää henkisesti turvallisuutta ja luottamusta, jotta voi heittäytyä työskentelyyn. Tilassa tulee olla myös luovaa tilaa ja voimaannuttava ilmapiiri.

Hankkeen arvioinnissa havaittiin, että nuorten kokema todellisuus ja hallinnon todellisuus ovat etäällä toisistaan. Ne eivät ole vastakkaisia vaan rinnakkaisia todellisuuksia. Miten ja millä mittareilla kuvaamme nuorten todellisuuden muutosta?

Ryhmien aloittaessa ohjaajat kävivät nuorten kanssa keskustelun, jossa nuoret kuvasivat omin sanoin suhdetta itseensä ja kavereihinsa, perheeseensä ja isovanhempiinsa. Keskusteluun liitettiin myös itsearvostukseen liittyviä tekijöitä, kuten kysymys siitä, missä olet omasta mielestäsi hyvä.

Puheen lisäksi nuoret piirsivät tai maalasivat käsityksiään itsestään. Hankkeen päättyessä dialogi käytiin uudelleen. Ohjaajat tekivät ryhmän tarinasta portfolion. Nuoret itsearvioivat omaa tarinaansa taiteen keinoin. Itsearvioinnin merkitys korostui, koska oivallukset ja kokemukset jäivät pääomaksi nuorelle.

Puheen voima, kielen luovuus

Havaitsimme, kuinka merkittäviä puhe, kieli ja sanat ovat. Ne välittyvät työskentelyn ilmapiiriin ja luovat mielikuvia lisäten yhteisöllisyyttä.

Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten ja nuorten yhteisöjen puheen ja kielen syntyminen muodostuu toiminnan sisällöstä, visuaalinen kieli symboleineen ja merkkeineen lisääntyy. Musiikki on oma kielensä, joka nostaa eri tilanteissa merkityksiä esiin. Liike ja tanssi kehittävät kehollisen kielen herkkyyttä. Hiljaisuudesta muodostuu nykypäivän kiireelle todellisuutta tasapainottava tekijä.

Miten taiteen kieli voi rikastuttaa ja elävöittää nuorisotyöpuhetta? Monikulttuurisessa työssä nuorten kanssa taiteeseen ja ilmaisuun liittyvä kieli luo ymmärrystä ja yhteisöllisyyttä. Kulttuurisesta lukutaidosta tulee eräs osaamisen alue.

Taide tiedon syventäjänä

Nuorisotyön ammatillisuus rakentuu tiedon integroitumisesta käytäntöön. Kosketuspinta nuorten ja nuorten yhteisöjen kohtaamiseen kehittää nuorisotyöntekijän luovuutta liittää kokemustieto teoreettiseen tietämykseen.

Ammatillisen identiteetin ympärille muodostuu ihmisen persoonallinen identiteetti. Parhaimmillaan työtä ohjaa missio, jonka pohjalle rakentuu ammattirooli. Nuorisotyön viitekehyksessä tulee olla tilaa lähestyä työtä niin, että sen tuloksena työhön muodostuu uusia lähestymistapoja, työn sisältöjä ja toimintaympäristöjä. Kurooko työelämä ihmisen ammatillista autonomiaa entistä tiukemmalle?

Taide voi tiedon syventäjänä avata nuorisotyöhön luovia ulottuvuuksia ja lähestymistapoja. Taide uudessa merkityksessään ja ulottuvuudessaan on ajallemme tärkeä. Se kehittää innovatiivisuutta, sosiaalista pääomaa sekä yhteiskunnallista rohkeutta ja uutta ajattelua. Nuori on osallisena omassa elämässään ja luo omaa kohtaloaan

Taiteen vaikuttavuus nuorisotyössä

Taide nähdään nuorisotyökontekstissa usein teoskeskeisenä, ei ihmislähtöisenä potentiaalina. Kun näemme nuoren taiteen keskiössä, havaitsemme kuinka taiteen luova elintila edistää nuoren ja nuorten yhteisön kasvua dialogisesti ihmiseksi. Identiteetin rakennusaineiksi muodostuvat muun elinympäristön lisäksi nuoren taiteeksi kokemat sisällöt. Nuori on sekä tekijä että kokija suhteessa luovaan työskentelyyn. Taiteen tuotos nuorisotyössä ei siis ole teos vaan väline identiteetin syntymiselle, jolloin nuoren sisäinen kuva itsestään muuttuu ja syvenee itsetuntemuksen ja itsearvostuksen kautta.

Nuorisotutkimuksessa tulee osoittaa taiteen vaikuttavuus nuoren vieraantumiseen liittyvissä ja syrjäytymistä edistävissä prosesseissa. Nuorisotyössä edellytetään luovaa oivaltavaa suhdetta taiteeseen, sen elävöittävään ja voimaannuttavaan vaikuttavuuteen. Kysymys ei ole terapiasta vaan elämisen ilosta!

Sinikka Haapanen
kulttuurisuunnittelija, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus 

Lähteet

Haapanen, Sinikka & Sava, Inkeri & Vesanen-Laukkanen, Virpi (toim.) (2006): Voimatarina Nuorisotyössä. Helsingin kaupunki, Nuorisoasiankeskus.