Puhe Nuorisobarometri 2009:n julkistamistilaisuudessa pe 13.11.2009

Hyvät ystävät,

Mikäli päivänne ei ole alkanut myönteisissä merkeissä, on tälle lähtökohtaisesti kaksi syytä. Olette huomanneet, että tänään on perjantai 13. päivä tai Huvudstadsbladetin lukemisen sijaan olette tutustuneet valtioneuvoston tuoreimpiin raportteihin maamme tulevasta työvoimatarpeesta sekä väestön ikääntymisen vaikutuksista palveluiden tuottamiseen ja kuntatalouteen. Päivä ei ole vielä ohi. Olen vakuuttunut, että siihen antaa uutta myönteistä näkökulmaa tuoreen Nuorisobarometrin tulokset.

Till att börja med vill jag framföra mina gratulationer för publiceringen av den senaste Ungdomsbarometern. Ungdomsbarometern, som mäter ungdomarnas värderingar och attityder på riksnivå, ger viktig och aktuell information om ungdomarna. Som ett nytt inslag i den senaste Ungdomsbarometern finns dessutom jämförelser mellan olika generationer och en omfattande del som mäter ungdomarnas sociala tillit. Det är inte bara regeringen som behöver denna information, utan också bland annat näringslivet och andra som arbetar med unga. Jag vill betona behovet av att årligen följa upp ändringarna i ungdomarnas värderingar och attityder. Genom Ungdomsbarometern kan vi identifiera och tolka de grundläggande idéströmningarna hos den unga generationen. Ett samhälle som inte fäster blicken på de unga kommer att förtvina, torka ut och vissna bort.

Men hur ser vår framtid ut i ljuset av den i dag publicerade Ungdomsbarometern? Jag ska ta upp frågan ur två olika perspektiv: dels genom ungdomarnas inställning till arbete och utkomst, dels genom deltagandet i konst och kultur.

Tänään moni nuori miettii keskellä taantumauutisointia omaa työllistymistään ja tulevaisuuden näkyä. Nuorisobarometri osoittaa, että kaksi kolmesta nuoresta kokee töiden saamisen vaikeutuneen talouskriisin takia. Tilanne on haastava koko Suomessa, mutta vielä erityisesti Lapissa ja Itä-Suomessa. Samaan aikaan selkeä enemmistö nuorista ottaisi vastaan tilapäistäkin työtä työttömyyskorvauksen sijaan tulotason pysyessä samana. Nuoret haluavat työtä. Sitä yhteiskunnan on heille pystyttävä tarjoamaan.

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitystilaston mukaan vuoden takaisesta noin 70 prosentilla. Yhteensä alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä on noin 34 000. Hallitus on tähän haasteeseen vastannut. Koulutuspaikkoja ja työvoimaneuvontaa on lisätty ja muun muassa ehkäisevää nuorisotyötä vahvistettu. Tämä ei vielä riitä. Meidän on perusteellisesti pohdittava, onko palvelurakenteissamme nuoria syrjäyttäviä tekijöitä. Näin saattaa olla.

Uudistaessamme suomalaista sosiaaliturvaa on tarpeen päättää, minkä tavoitteen asetamme nuorten toimeentulotuelle. Vuonna 2007 ennen taantuman alkamista 18–24-vuotiaita toimeentulotukiasiakkaita oli noin 60 000 eli 12 prosenttia kyseisestä nuorisoikäluokasta. Heistä toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita eli vähintään 10 kuukautta vuodessa toimeentulotukea saaneita oli yli 11 000.

Nuorisobarometri osoittaa, että nuoret haluavat töihin. Tämä koskee myös toimeentulotukinuoria. Sama tulos saatiin paikallistasolla muutama vuosi sitten, kun Vantaan kaupunki tutki nuorten toimeentulotukiasiakkaidensa taustoja ja näiden nuorten tulevaisuuden näkymiä. Ratkaisevaa on siis kysyä: kuinka toimeentulotuki pystyisi mahdollisimman hyvin auttamaan nuorta elämässä eteenpäin? Tämän kysymyksen tuore Nuorisobarometri jättää meille vastattavaksi. Vastaaminen on aloitettava muistamalla, että enemmistö nuorista ottaisi vastaan työttömyyskorvauksen sijaan tilapäistä työtä tulotason pysyessä samana. Itse olen valmis perusteelliseen nuorten toimeentulotuen uudistamiseen, jotta se palvelisi nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan, työhön ja koulutukseen.

En viktig infallsvinkel till social och samhällelig utslagning utgör Ungdomsbarometerns resultat gällande den brist på social tillit som de unga upplever. Vi vet att människor klarar sig genom till och med mycket svåra tider om de kan lita på andra. Allvarligt utanförskap och sjukdomar anknyter i viss mån till bristen på social tillit. För det finländska samhället är det nu ytterst viktigt att noggrant följa med hur ungdomarnas sociala tillit utvecklas. Vi måste emellertid bygga vidare på den nu påbörjade uppföljningen innan vi kan uttala oss närmare. I dag är tiden inte mogen för djuplodande tolkningar, men vi är medvetna om premisserna. Ett välmående Finland står och faller med en atmosfär där man litar på varandra, tror på sig själv och tar hand om varandra. Om denna grund vittrar sönder, står vi på intet. Om denna grund vittrar sönder, har vi inget att bygga på.

Hyvät ystävät,
Tämän vuoden Nuorisobarometrin erityisenä teemana on kulttuuri ja taide. Voimme iloita, että meillä on luova ja aktiivinen nuoriso. Parempaa emme voisi toivoa. Parempaa meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Enemmistö nuorista ajattelee, että taiteesta ei tarvitse olla hyötyä. He kokevat taiteen itseisarvona. Iloitsen tästä suuresti. Meillä on nuori sukupolvi, jossa on sivistyksen henkeä. Jään pohtimaan, miten suhtautua siihen neljäsosaan nuorista, jotka kokevat taiteen merkityksettömäksi. Ehkä heistä kasvaa aikanaan hyviä taidekriitikoita kulttuuritoimituksiin.

Nuorten vapaa-ajan ja elämänpiirin kannalta kulttuuripalveluiden merkitys on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä näkyy monipuolisesti eri kulttuuripalveluiden kohdalla. Samalla huomaamme vertailussa 50–55-vuotiaisiin, että nuorten luovuuden ja itseilmaisun tila on laaja. Se ylittää totuttuja rajoja ja luo uusia piirteitä muun muassa kaupunkikulttuuriin. Jos näin ei olisi, olisin huolestunut. Graffitien ja musiikin vapaan jakelun suhteen sukupolvien näkemyserot ovat suurimmillaan. Onneksi näin. Silti tekijänoikeuksista huolta kantavana ministerinä pidän hyvänä, ettei nuorten enemmistö kannata kaiken musiikin vapaata nettijakelua.

Nuorisobarometrin tulokset antavat syyn vakavalle pohdinnalle osallistumisen esteistä kulttuuriharrastuksiin. Yli kolmanneksella nuorista yleisin este harrastamiselle oli ajan puute. Tämä johdattaa meitä pohtimaan, millä tavoin perusopetuksen tuntijaossa huomioidaan taito- ja taideaineet. Nuorten kanta on selvä. Enemmistö nuorista haluaa lisätä perusopetuksessa taito- ja taideaineiden opetusta. Sama viesti kaikui keväällä järjestetystä Nuorten Korpilampi -seminaarista. Tätä tahtoa on noudatettava. Uudistettaessa perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa taito- ja taideaineet on nostettava vahvempaan asemaan. Tämä vastaa samalla Nuorisobarometrin tuloksiin toisesta merkittävästi kulttuuriosallistumisen esteestä. Neljännes nuorista ilmoittaa luovien harrastusten esteeksi niiden kalleuden. Kulttuuria ja taidetta kaikille. Se on kestävä sivistysvaltion linja.

Bästa vänner,

Jag hoppas att ni tar Ungdomsbarometern i flitig användning. För statsrådet innehåller Ungdomsbarometern ytterst viktig information om ungdomarna och vårt lands framtid. Det är ju framtiden vi bygger på. I synnerhet i dag, fredagen den trettonde.

Toivon, että Nuorisobarometri kuluu käytössänne. Valtioneuvostolle Nuorisobarometri antaa tärkeintä mahdollista tietoa nuorista ja maamme tulevaisuudesta. Sitä me rakennamme. Etenkin perjantai 13. päivänä.
Kiitos.

Stefan Wallin
kulttuuri- ja urheiluministeri