Nuorisotyö palapeliä - nuorisopolitiikka sen kasaamista

Aamulla ei voi aina tietää mihin päivän mittaan nuorisotyössä joutuu: yllättäviä tilanteita, äkkilähtöjä, konseptit sekaisin, iltapäivän paneelissa kiintiönainen, illan pimeinä tunteina jauhamassa nuorisopolitiikkaa ja vastailemassa lukemattomiin sähköposteihin. Yöllä herään, mitäpä on mielessä, jollei leipätyö niin sitten vapaaehtoistyö urheiluseuran puheenjohtajana – nuorisotyötä molemmat.

Nuorisotyön tehtävissä on 2000-luvulla oltava valppaana. Nuorisolaki osallistaa ja aktivoi, nuorisolaki mahdollistaa, mutta myös nuorisopolitiikkaa on tehtävä. ”Jokaisessa kunnassa on oltava nuorisotoimen postiluukku! Näemme sen tärkeänä, me lääninhallituksen virkamiehet!”, tokaisin paneelissa. Näin jälkeenpäin ajateltuna: ”Mitäs luukulla, jollei tule postia tai ei ole vastaanottajaa”. Nuorisotyölle on löydettävä tekijänsä. Jos kunnan vapaa-aikasektorilla on työntekijä, jonka työaika nuorisotyölle on 20 prosenttia, saattaa olla, että yöllä heräämiset alkavat jo ahdistella kokeneempaakin tekijää. Voisiko nuorisopolitiikan koordinointia hoitaakin hakemalla toimivia kumppaneita nuorisotyön palapeliin, jolloin ehkä turvattaisiin nuorisotyön palvelut paremmin? Tämä palapelin rakennus on koordinoijan vastuulla. Kuka julkisella sektorilla etsii puuttuvat palat? Niitä alkaa olla jo aika paljon, ainakin Itä-Suomessa.

Kunnalla on lakiin perustuva itsehallinto – oikeus päättää omista asioista. Nuorisolain mukaan on myös määritelty kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät, jotka mahdollistavat hyvin hoidetun nuorisotyön kunnissa. Nuorisolakia valmisteltaessa kävimme kaikki laajaa arvokeskustelua, mukana olivat kansalaisjärjestöt, nuorisojärjestöt, seurakunnat, kirkot, yhteisöt, kunnat, valtio… Nuorisotyö on mielestäni kaikkien tehtävä, mutta nuorisopolitiikkaa on jonkun koordinoitava. Siksi myös julkishallinnossa on oltava nuorten asioihin perehtynyt toimiala. Toimialan on nähtävä riittävän kauas ja riittävän laajalle. Nuorisotyö on oltava näkyvillä Paras-keskusteluissa ja toimeenpanosuunnitelmissa. Ole rohkea, ole utelias, näyttele tarvittaessa tyhmää, kyseenalaista. Perää arvoja ja kunnioita itseäsi hyvin työsi hoitavana nuorisotyöntekijänä. Tällä asenteella voi tulla kuokkaan, mutta joskus on vain uskallettava kyntää. Kunnissa näitä nuorisotyön ja -politiikan kyntäjiä, arvokeskustelun herättäjiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Nuorisotyö on ollut aina yksi uranuurtaja nuorisotyön ”harmailla alueilla” – moniammatillisena kumppanina opetus- ja sosiaalisektorin rajoilla. Arvostamalla omaa työtämme emme myy itseämme liian halvalla. Olkoonkin aika tuotteistamisen, palvelujen hinnoittelemisen ja projektien kirjoittamisen.

Projektit – nuo tämän aikakauden pirulaiset - ovat tulleet jäädäkseen. Kollegamme Virossa kertoivat saavansa noin 80 prosenttia työntekijän palkasta ja 60 prosenttia kunnallistekniikasta kuntien talousarvioista rakenteen ylläpitämiseen. Esimerkiksi nuorisotalojen toiminta ja tilojen sisutukseen liittyvät hankinnat hoituvat erilaisten projektien turvin. Kehittämisrahojen esittelijänä ja hankkeita arvioivana nuorisotyöntekijänä on tullut mieleen, voisiko meillä Suomessa tutkimusta hyödyntää vielä enemmin projekteissa. Eurooppalaisen avoimen koordinaation periaatteen mukaisesti meillä Suomessa luotetaan kolmikannan toimivuuteen – hallinto, tutkimus ja kansalaistoiminta ovat yhdessä vahvemmat. Tutkimuksen mukaan ottaminen esimerkiksi projektien arviointiin ja arkeen saattaisi helpottaa monia nuorisotyöntekijöitä selviytymään projektiarjesta ja arvioinnista.

Kirjoittelenko tyhmiä? Kyselenkö vanhojen rakenteiden perään? Haikailenko jotain entistä? Ehkä se on vain luonteeni. Johtuuko se horoskooppimerkistä? Vai olenko ehkä tässä lahjakas?

Kutsu TUHTI9-seminaarin panelistiksi tuli yllättäen. Tuppisuuna ei tarvinnut olla, puhetta riitti. Se on lahja. Yhtä suuri yllätys oli kutsu tämän kolumnin kirjoittajaksi. Kirjoittajana voisin ehkä vielä kehittyäkin. Voi vietävä, kun aina on kiire! Niin se tuli tämänkin kolumnin kanssa. Tähänkin tapahtumasarjaan voisi löytää jonkun selityksen tekemällä Tiia Piilin suositteleman testin netissä osoitteessa www.zest.fi – tutustu lahjakkuuteesi.

Kiitos tasa-arvoa peräävälle yleisölle ja Mikkelin Antille, että sain olla mukana paneelissa.

Sosiaalisesti, kehollis-kinesteettisesti ja kielellisesti lahjakas Kirsi Kohonen

Itä-Suomen lääninhallituksen
nuorisotoimi, panelisti, toimistotuolilla (rullat) istunut kiintiönainen, irtomikillä, ilman ennakkovalmisteluja – spontaanisti. Kuten tämä kirjoituskin.