Lähisuhdeväkivallasta

17. toukokuuta uutisoitiin laajasti tapauksesta, jossa hätäkeskuksen päivystäjä oli hoitanut päivystyspuhelu-tilanteen asiattomasti ja epäammatillisesti. Tässä tapauksessa kyse oli miehestä, joka soitti hätäpuhelun hätäkeskukseen saadakseen apua akuutissa tilanteessa, jossa häneen kohdistui lähisuhdeväkivaltaa. Mainitun hätäpuhelun aikana apua tarvinneen miehen avuntarvetta ja inhimillistä hätää vähäteltiin merkittävällä tavalla. Ajatellen medianäkyvyyttä, lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tapauksissa ei automaattisesti ole uutiskynnyksen ylittävää uutisarvoa. Tämän nimenomaisen tapauksen uutisarvo tuli siitä, että väkivallan tekijä oli hätäpuhelun soittaneen miehen naispuolinen ex-puoliso. Naisen väkivaltainen käytös siis vaikutti olennaisesti uutiskynnyksen ylittymiseen. Hätäpuhelun soittanut mies teki asiasta valituksen, ja kun asian tarkempi selvittely alkoi, tuli ilmeisen selväksi hätäpuhelua hoitaneen puhelinpäivystäjän asenteellisuus. Tiedusteltaessa kyseiseltä puhelinpäivystäjältä syitä hänen työtehtävän, eli hätäpuhelun epäasialliseen hoitamiseen, oli hänen selityksensä se, että hänen kokemustensa ja uskomustensa mukaan nainen ei voi pahoinpidellä miestä. Tätä mielipidettään kyseinen puhelinpäivystäjä tarkensi selostamalla, että miehen fyysisen koon oletetun ylivoimaisuuden vuoksi ei väkivalta edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa ole mahdollista.

Asenteellinen suhtautuminen lähisuhdeväkivallan sukupuolierityisiin piirteisiin ei ole valitettavasti millään tavalla harvinaista. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvän keskustelun asetelma on usein miehen ja naisen välistä vastakkainasettelua keinotekoisesti vahvistava. Perinteisten käsitysten mukaan miehet nähdään kategorisesti väkivallan tekijöinä ja naiset väkivallan uhreina. Todellisuus on tässäkin asiassa oletettua monimuotoisempi. Tätä vastakkainasettelua käytetään tehokeinona, jonka avulla huomio ohjautuukin olennaisesta keskustelusta muualle. Tämänkaltainen keskustelu estää pohtimasta tarkemmin lähisuhdeväkivallan monitahoisia syitä ja vaikutuksia. Väkivalta on aina vahingoittavaa, eivätkä väkivallasta kärsi ainoastaan sen kohteet, eli uhrit. Kun on kyseessä lähisuhdeväkivalta, niin kokonainen perhesysteemi joutuu kohtaamaan sen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset.

Mielestäni olisi erittäin oleellista tiedostaa eräs merkittävä tosiasia. Tämä tosiasia on, että väkivallan kohteeksi joutuneiden lisäksi myös väkivallan tekijät kärsivät usein omista teoistaan. Monet tekijöistä hakeutuvat erilaisten tuki- ja hoitopalveluiden piiriin, jotta he pystyisivät vähentämään ja lopettamaan väkivaltaisen käyttäytymisensä. Naisen väkivaltaista käyttäytymiseen keskittynyt Vaiettu Naiseus-projekti toteutettiin Ensi- ja turvakotien liiton toimesta vuosina 2004-2008. Kyseisen projektin tarkoituksena oli tunnistaa, nimetä ja hoitaa naisen väkivaltaisuutta. Vaiettu Naiseus-projektin raportissa on onnistuneesti avattu tätä tärkeää teemaa. Raportin mukaan on tosiasia, että yleisesti väkivallan tekijä nähdään miespuoliseksi. Kuitenkin eri tilastot antavat myös toisenlaista pohjaa asian monimuotoisempaan pohdintaan. Esimerkkinä tässä kohtaa voikin mainita, että vajaa puolet lähisuhteissa tapahtuneista törkeistä pahoinpitelyistä on naisten tekemiä.

Suomessa väkivaltaisten henkilöiden parissa tehtävä työ rajoittuu pääasiallisesti väkivaltaisten miesten kanssa tehtävään työhön. Tämän työn avulla väkivaltaisen miehen on mahdollista saada tukea väkivaltaisen käyttäytymisensä muuttamiseksi. Samaa ei valitettavasti voi sanoa väkivaltaisten naisten parissa tehtävästä työstä. Voikin kysyä millaisen mallin tämä antaa kaikille kasvaville nuorille miehille ja nuorille naisille? Millaiset edellytykset tämä luo väkivallasta kärsiville tekijöille ja uhreille saada heitä kokonaisvaltaisella tasolla hyödyttävää tukea ja apua?

 

Antti Ervasti on päätyössään järjestömaailmassa. Hän on koulutukseltaan sosionomi (AMK), auktorisoitu seksuaalineuvoja sekä pari- ja seksuaaliterapeutti. Sivutyönään hän tekee seksuaalineuvontaa, seksuaaliterapiaa, koulutuksia ja luentoja. Antti on tehnyt töitä laaja-alaisesti erityisesti seksuaaliterveyteen liittyvien teemojen parissa sekä Suomessa että ulkomailla. Viimeisin kuuden kuukauden ulkomaan ”komennus” oli Väestöliiton lisääntymis- ja seksuaaliterveysprojektissa Intiassa Madhya Pradeshin osavaltiossa. Työn lisäksi voimaa ja energiaa Antin elämään tuovat aviopuoliso, koira sekä puutalossa asuminen.