Kommenttipuheenvuoro Nuorisobarometri 2009:n julkistamistilaisuudessa 13.11.2009, Kiasma

Valtion Nuorisoasian neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisemassa Nuorisobarometrissa erityisteemana tänä vuonna on ollut taide ja kulttuuri. Tutkimuksella kerättiin tietoa nuorten osallistumisesta taiteeseen ja kulttuurin sekä heidän kokemuksistaan ja asenteistaan taidetta ja kulttuuria kohtaan.

Tutkimus Kiasman näkökulmasta
Kiasmalla on Suomen kulttuuriorganisaatioista nuorin yleisöprofiili. Tyypillinen Kiasman yleisön jäsen on alle 35-vuotias pääkaupunkiseutulainen nuori aikuinen, joka kuuluu ns. early adaptor -luokkaan. Kiasmassa käy myös erittäin suuri joukko alle 18-vuotiaita.

Kiasma on koko olemassaolonsa ajan panostanut nimenomaan nuoriin kohderyhmänä sekä nuoria kiinnostavaan urbaaniin kulttuuriin ja uusiin esittämisen muotoihin.

Kiasmaan on ajan kuluessa myös kerääntynyt paljon tietopääomaa siitä, mikä nuoria kiinnostaa ja miten nuorien kanssa tulisi toimia.

Kiasman näkökulmasta ja kokemukseen perustuen nykytaide kiinnostaa nuorta yleisöä pääosin koska:
o    Nuoret ovat kiinnostuneet nykyhetken ja tulevaisuuden ilmiöistä
o    Nykytaide tarjoaa mahdollisuuden osallistua itse useammin kuin traditionaaliset taidemuodot
o    Kiasmaan on helppo tulla sijainnin takia
o    Nykytaide on läheisessä vuorovaikutuksessa urbaanin kulttuurin ilmiöiden kanssa

Kiasma-Teatteri
on tehnyt työtä nuorien kanssa liittyen urbaaniin kulttuurin jo 10 vuotta. Hyvä esimerkki tästä on suuren suosion saavuttanut vuosittainen URB-festivaali. Muutamien vuosien ajan toteutettiin myös URB on Tour -projektia, jossa URB-konseptia vietiin Helsingin ulkopuolelle yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Kiasman pihalla on myös monena vuonna ollut skeittiramppi, jonka ympärille järjestetään monipuolista ohjelmaa.

Kiasman suhde nuoriin on osallistava ja kaksisuuntainen. Nuorissa on paljon luovuutta ja ennakkoluulottomuutta, mikä on nykytaiteen tekemisessä olennaista. Nuorilla on myös usein vähemmän ennakkoluuloja taiteen tekemistä ja kokemista kohtaan.

Kiasman näkökulmasta huolestuttava kehitys on, että taiteen opetusta on niin jyrkästi vähennetty peruskouluissa. Mistä luovuuden valmiudet tulevat jatkossa, jos perusvalmiuksia ei opeteta koulussa? Mikäli yhteiskunta todella pitää luovuutta tärkeänä voimavarana, on siihen satsattava jo peruskouluopetuksessa. Taiteen opettamisen ja oppimisen kautta nuorille kehittyy suvaitsevainen ja pluralistinen maailmankuva, joka rohkaisee luovaan ongelmanratkaisuun ja laajakulmaiseen ajatteluun. Luonnontieteiden opettamisen ja taiteen opettamisen tulisi olla balanssissa.

Tutkimuksen tuloksista
Edellinen taiteeseen ja kulttuurin keskittynyt Nuorisobarometri julkaistiin 10 vuotta sitten. Muutokset nuorten arvo- ja asenneilmapiirissä on selkeästi havaittavissa. Ilo, elämykset ja onnistumiset ovat nuorille tärkeimpiä syitä toimia taiteen ja/tai kulttuurin parissa. Mitä monipuolisemmin ja aktiivisemmin nuori taidetta ja/tai kulttuuria harrastaa, sitä painavammiksi myös nuorten kokemat epäkohdat kulttuuri- ja taidetarjonnassa muodostuvat.

Nuoret itse kokevat koulun roolin luovuuden edistäjänä tärkeimmäksi. Koska nuoret viettävät suurimman osan ajastaan koulussa tai kouluun liittyvissä harrastuksissa, on selvää, että koulun merkitys nuorten luovuuden edistäjänä on erittäin tärkeä. Taiteen merkitys ei kuitenkaan koulunkaan näkökulmasta voi puhtaasti liittyä taiteen tekemisestä syntyviin muihin etuihin, vaan taiteen itseisarvoon ja elämyksellisyyteen.

Barometrissa todetaan, että ”ainakin moderni taide vedonnee enemmän ajatteluun kuin aistimellisuuteen, mutta tämä ei ole ristiriidassa taiteen elämyksellisyyden tai kokemuksellisuuden kanssa”. Tämä ei ainakaan Kiasman tutkimuksien valossa pidä täysin paikkaansa. Vaikka ihmiset usein kokevat nykytaiteen älyllisesti haastavana, useimmiten Kiasmasta etsitään kuitenkin nimenomaan elämyksiä ja mahdollisuutta jakaa elämyksiä muiden kanssa.

Oleellista jatkokeskustelun kannalta

Nuorien asenneilmasto on oleellinen myös tulevaisuuden ennustamisen kannalta. Jos nuoret kokevat jatkuvasti, että heidän kannaltaan mielekkääseen taiteeseen ja kulttuurin ei panosteta, muuttuu taide helposti ”pakkopullaksi”. Kulttuuriorganisaatioiden tulisi miettiä, miten esitystavat ja organisaatiot itse saataisiin lähemmäs nuorien omaa maailmaa. Kiasmalla on tästä kokemusta vuodelta 2008, jolloin Kiasma joutui luopumaan avajaisvuodesta saakka käytössä olleista jokaviikkoisista ilmaisista perjantai-illoista. Aiemmin Kiasma oli ilmaiseksi auki joka perjantai klo 17 jälkeen. Vuonna 2008 käyttöönotetun muutoksen jälkeen Kiasman ilmaisilta on vain joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 17.00 jälkeen. Aiemmasta, hyväksi havaitusta käytännöstä jouduttiin luopumaan taloudellisista syistä. Nuorisokohderyhmältä asiasta on tullut paljon palautetta, ja muutos on selkeästi nähtävissä Kiasman kävijämäärissä. Aiemmin Kiasman perjantai-illat olivat suosittuja nuorten kohtaamispaikkoja. Taloudellisen paineen alaisena sekä hinnoittelu- että aukiolokäytäntöjä on jouduttu muuttamaan epäsuotuisaan suuntaan.

Nuorten kuunteleminen ei saisi automaattisesti tarkoittaa vain palautteen antamista vaan oikeaa osallistamista. Kiasma hyvä esimerkki tästä on Pedan Kulttuuritulkkien järjestämä Hertan päivän ilta, jossa nuoret itse tuottivat ohjelmaa näyttelykäynnin lomiin. Yhden illan aikana Kiasmassa vieraili 1600 henkilöä. Projektin tavoitteena oli nimenomaan luoda tilanne, jossa nuoret pääsivät toteuttamaan omaa näkemystään ”perinteisen taideorganisaation” raameihin.

Berndt Arell
museonjohtaja, Kiasma