Huumeiden käyttö muoti-ilmiönä

Kuinka jokin uusi asia, esimerkiksi uusi musiikkityyli, vaatemuoti, harrastus tai päihde, leviää nuorison keskuudessa? Leviämisprosessi alkaa samaan aikaan monesta eri pisteestä, kun nykyisin erityisesti internetin kautta saadaan tietoa ja "näytteitä" tuosta uudesta asiasta, keskustellaan siitä kaveripiirissä ja aletaan testata sen toimivuutta. Kussakin kaveripiirissä on omat edelläkävijänsä, trendien haistelijat ja uusien ilmiöiden varhaiset omaksujat, jotka seuraavat muita tarkemmin, mitä maailmalla tapahtuu. Heidän aloittamansa uusi trendi voi sitten vähitellen levitä laajalle nuorison keskuudessa.

Tämä leviämisprosessi merkitsee ennen pitkää sitä, että trendin uutuus alkaa haihtua. Trendi alkaa arkistua, ja pian sen ensimmäiset omaksujat ehkä jo alkavat etsiä jotakin uutta. Jonkin kokoinen porukka tosin kokee levinneen tyylin tai harrastuksen siinä määrin omakseen, että se jää siihen kiinni. Kulttuurisesti laajasti elämään jäävät sen sijaan vain harvat trendit.

Tätä väljästi kuvaamaani "muodin logiikkaa" – kokeileminen, leviäminen, arkistuminen, näivettyminen – on paljon selvitetty ja mallinnettu esimerkiksi innovaatioiden, mainonnan ja markkinoinnin tutkimuksessa. Muodin logiikka ei tietenkään ole mikään luonnonlaki, vaan se toteutuu ihmisten keskinäisessä, jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa.

Myös Suomen toista huumeaaltoa voidaan jäsentää muotina. Aallossa seurattiin kansainvälisiä esimerkkejä, se alkoi ja levisi ensimmäiseksi pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien trenditietoisten nuorten biletyskulttuureissa. Kannabistuotteet ja ekstaasipillerit välittyivät kädestä käteen, ja niitä jo kokeilleet kehuivat niiden vaikutuksia. Mutta vähitellen uuden viehätys heikkeni. Moni ehkä totesi, etteivät nuo vaikutukset nyt niin ihmeellisiä ole ja keskittyi alkoholin käyttöön. Tämä kulttuurisen uutuudenviehätyksen himmeneminen myös alkoi vähentää uusien kokeilijoiden rekrytoitumista nuorista ikäryhmistä.

Muodin nousuilla ja laskuilla on tietysti aina yhteiskunnalliset ja kulttuuriset reunaehtonsa. Otan seuraavassa esille kaksi huumemuodin taittumiseen Suomessa vaikuttanutta tekijää: alkoholin ja kontrollin.

Muotitrendistä luopuvalla täytyy yleensä olla vaihtoehto. Huumeiden kokeilusta luopuvalle suomalaisnuorelle vaihtoehto on tietysti alkoholin käyttö. Alkoholi on ollut myös toisen huumeaallon aikana suomalaisten nuorten ylivoimaisesti eniten käyttämä päihde. Sitä on käytetty runsaasti myös yhdessä huumeiden kanssa ja käytetään edelleen huumeiden jäädessä pois. Alkoholin käytöllä on pitkä kulttuurinen traditio, ja sen kohdalla "juridiset riskit" ovat paljon pienemmät kuin huumeiden käytön kohdalla. Näistä syistä huumeiden tuotekehittely ei kykene pysäyttämään huumemuodista luopumisen prosessia.

Tästä tullaankin kysymykseen kontrollista huumemuodin näivettymisen reunaehtona. Humaaneiden sosiologien ja päihdetyön tekijöiden on vaikea tätä myöntää, mutta kyllä Suomen tiukka huumeiden vastainen lainsäädäntö, poliisi- ja oikeustoimi sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat tärkeitä toisen huumeaallon taittumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Totta kai nuoret ottavat ne huomioon huumeiden kokeilusta ja käytöstä päättäessään. Vain huumeista eri tavoin riippuvaisiksi tulleiden keskuudessa ja niillä, joilla ei ole paljon mitään menetettävää, kontrollin kohteeksi joutumisen ja leimautumisen merkitys päihdevalinnoissa on pieni.

*****

Kun Suomen toista huumeaaltoa jäsennetään muotina, sen yhteiskunnallinen merkittävyys asettuu oikeisiin mittasuhteisiin. Mielestäni viimeaikainen keskustelu on ylikorostanut huumeiden käytön merkitystä ja asemaa nuoren sukupolven elämysmaailmassa ja näin tullut pönkittäneeksi Suomessa vallitsevaa suhteetonta huumehuolta. Muotia korostavan tulkinnan mukaan toisessa huumeaallossa on lopulta ollut kyse kevyestä ja pinnallisesta juhlimiskulttuurin muuntelusta, ikään kuin suhdannevaihtelusta, ei mistään koko aikakaudelle ja uudelle sukupolvelle leimaa antavasta ilmiöstä.

Matti Piispa
YTT, päihdetutkija jo vuodesta 1979