Globaali kansalaisyhteiskunta syntyy

Kansainvälinen kansalaistoiminta ei ole uusi keksintö. Globalisaation myötä kansalaistoiminta on kuitenkin kansainvälistynyt aivan uudella tavalla. Läntisissä maissa käynnistynyt kansalaistoiminta on saanut jalansijaa etelän kehittyvissä maissa, ja etelän kansalaisliikkeiden ja toimintaryhmien ääni on kuulunut kansainvälisillä foorumeilla uudella tavalla. Kansalaisliikkeiden ja -järjestöjen sisällä toimintatavat ja toiminnan foorumit eivät kunnioita kansallisia rajoja. Maailman näyttäytyy monelle aktiiviselle kansalaiselle yhä enemmän kylänä.

Gllobalisaatio on osaltaan ollut luomassa uutta poikki- tai ylikansallisen yhteiskunnallisen toiminnan muotoa, joka on hankalasti yksittäisten toimijoiden ohjattavissa. Kyseessä ei ole enää valtiollisten toimijoiden, tai edes muiden valtioista riippumattomien toimijoiden välinen kansainvälisyys, vaan valtioista ja muista ohjatuista struktuureista ainakin osin irronnut globaalisuus. On selvää, ettei globalisaatio merkitse suoraviivaista kohoamista kansalliselta tasolta globaalille, mutta samalla uuden yhteiskunnallisen toiminnan tasot pilkistelevät paikallisen ja kansallisen sivuilta ja välistä.

UNDP:n arvioiden mukaan kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä on jo yli 30 000. Jotkut ovat arvioineet noin 50 000–70 000 järjestön toimivan tavalla tai toisella globaalisti. Kansainvälisten kansalaisjärjestökonferenssien määrä on arvioitu olevan 5000 vuodessa. Tämän lisäksi on runsaasti vapaita toimintaryhmiä, verkostoja ja yhteenliittymiä. Kehityskulku on siis myös määrällisesti merkittävä. Verkostoituminen uuden vuosituhannen organisoitumismuotona, media ja internet ovat vaikuttaneet tähän kasvuun.
Tilana uusi poliittinen vuorovaikutusjärjestelmä

Globalisaation myötä kansainväliseen yhteisöön on kehittynyt uusi vuorovaikutusjärjestelmä. Siinä poikkikansalliset kansalaisjarjestöt ovat toimijoina itsenäisiä ja niiden tavoitteilla ja toiminnalla on merkitystä kansainvälisten prosessien lopputuloksille. Samalla tavalla kansainvälisesti verkottuneiden paikallisten kansalaisjärjestöjen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut. Ne voivat osoittaa “lihaksensa” ympäristönsuojeluun tähtäävässä maakiistassa tai tunnistaen konfliktin alkusoiton signaloimalla niitä heikkoja viestejä kansainvälisiin verkostoihinsa, joita perusdiplomatia ei ole vielä kyennyt tunnistamaan. Tämä uusi poliittinen vuorovaikutusjärjestelmä on globaalin kansalaistoiminnan tila.
Kehityskulku näkyy muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla, jossa puhutaan jatkuvasti yhä enemmän kansainvälisistä suhteista – valtiot verkostoituvat suhteessa vaikutusvaltaiseen globaaliin yrityselämään ja etsivät kumppanuuksia kansalaisyhteiskunnasta. Samalla globaalien ongelmien ratkaisuun tarvitaan yhä enemmän ei-valtiollisia voimia, joilla on käytettävissään sellaisia vaikuttamisen ja viestinnän välineitä, joita valtioilla ei ole käytettävissään.

Globaalille kansalaisyhteiskunnalle on esitetty viittä erilaista avainmuotoa. Sille on tyypillistä sen ei-valtiollisuus, joka sulkee sisäänsä satojatuhansia erilaisia elämänmuotoja ja näkemyksiä. Se on siis luonteelta monimuotoista ei-valtiollisuutta. Se on yhteisönä jatkuvasti muuttuva ja dynaaminen konstellaatio. Se pyrkii kunnioittamaan erilaisuutta. Lisäksi se on moniarvoinen ja täynnä konflikteja (sekä suhteessa ulkopuolisiin että sisäisesti). Se ei ole valtioiden rajoihin sitoutunut vaan globaali.

Globaali kansalaisyhteiskunta ei jäsenny helposti perinteiseen puoluepolitiikkaan vaan määrittelee politiikan uudelleen. Mary Kaldorin sanoin: ”Globaali kansalaisyhteiskunta on ideoiden, instituutioiden, organisaatioiden, verkostojen ja yksilöiden tila, joka sijoittuu perheen, kodin ja markkinoiden väliin ja toimii kansallisten yhteiskuntien ja talouksien rajojen yli... mutta myös tila, jossa käsitellään erilaisuuksia ja ratkotaan konflikteja julkisen keskustelun kautta, ei väkivalloin.”

Syntymässä olevaan globaaliin kansalaisyhteiskuntaan ja vuorovaikutustilaan mahtuu niin perinteisiä kansainvälisiä järjestöjä, järjestöjen verkostoja, vaikuttamisverkostoja, uusia sosiaalisia liikkeitä kuin muuttuvia aktivistiryhmiäkin. Se voi parhaimmillaan toimia paikkana elvyttää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa demokratiaa. Globaali markkinapaikka, ylikansallisten yritysten strategiat ja uudet kommunikaatiotekniikat vaikuttavat myös osaltaan siihen, ketkä globaalissa kansalaisyhteiskunnassa toimivat ja miten. Se voi parhaimmillaan ylläpitää avointa julkista kenttää, joka toimii kansalaiskeskustelun ja ongelmanratkaisun tilana.

Kansalaistoiminnan vaikutusvalta kasvaa ja muuttaa muotoaan

Kansalaisliikkeet eivät määrää kansainvälisen talouden kehityksen suuntaa tai kansainvälisen yhteisön prosessien lopputuloksia, mutta voivat uuden vuorovaikutusjärjestelmän puitteissa vaikuttaa näihin aiempaa enemmän. Ne ovat kyenneet kytkeytymään omiin vastinpareihinsa muissa yhteiskunnissa ja voivat näin osaltaan virittää innovatiivisuutta ja kykyä ratkoa globaaleja ongelmia yhdessä. Ne eivät kuitenkaan ole ”automaattisesti hyviä”, koska ne sisältävät jo itsessään monenlaista problematiikkaa.

Todistamme aivan uudella tavalla kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan syntyä. Kehityskulku kohti kansainvälisesti verkottunutta globaalia kansalaisyhteiskuntaa ei ole kuitenkaan mutkaton. Vaikka useimmilla on käsitys siitä, etta todistamme merkittävää laadullista muutosta kansalaistoimijoiden verkottuessa aiempaa tiiviimmin, on kehityskulkua mahdotonta kuvata harmonisena ja yhdensuuntaisena.

Syntymässä oleva maailmanlaajuinen kansalaisyhteiskunta on parhaimmillaan sosiaalisen koheesion ja osallisuuden kehä, jossa globaaleja jakolinjoja voidaan työstää. Se tarjoaa myös väyliä globalisaation ohjaamiseen, demokratian vahvistamiseen ja vaihtoehtojen esittämiseen globaalien ongelmien ratkaisussa. Parhaimmillaan globaalien ongelmien työstämiseen voidaan saada vahvoja paikallisia näkökulmia ja tuoda ratkaisuyrityksiin hyviä käytäntöjä paikallistodellisuudesta.

Yksilötasolla maailmanlaajuisesti verkottuva kansalaisyhteiskunta voi tuoda testauspintaa oman arvomaailman ja identiteetin jäsentämiseen sekä välineitä globalisaation, elämänyhteyksien ja muutoksen ymmärtämiseen. Voi osoittautua välttämättömäksi ymmärtää globaaleja vuorovaikutussuhteita, kun paperitehdas tekee lopettamispäätöksen pärjätäkseen globaalissa kilpailussa tai kun naapuripulpetissa istuu pakolaistyttö.

Pauliina Arola
Crisis Management Initiative ry:n toiminnanjohtaja