Etsivästä työstä

Nuorten tavoittaminen ja aidon kontaktin luominen on jatkuva haaste sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoaville ammattilaisille. Erityiset haasteet tulevat vastaan kun tehdään töitä erinäisistä syistä syrjäytyneiden ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten parissa. Omien ammatillisten kokemusten perusteella voin todeta, että tämän kohderyhmän tavoittamisessa toimiva työmuoto ja menetelmä on ammatillinen etsivä työ. Etsivällä työllä tarkoitetaan asennetta ja käytännön palveluita, jotka viedään kohderyhmän, eli asiakkaiden omaan toiminta- ja elinympäristöön. Etsivää työtä voidaan tehdä esimerkiksi katualueilla, baareissa, ostoskeskuksissa, internet-ympäristössä, sekä muissa nuorten suosimissa kohteissa. Ammatillinen etsivä työ toteutetaan niin sanotulla ’matalalla kynnyksellä’ eli asiakkaalta ei vaadita tiukkaan määriteltyjä ennakkoehtoja, kuten päihteettömyyttä tai erilaisen riskikäyttäytymisen lopettamista jotta hänellä olisi oikeus hänen tarpeiden mukaisiin palveluihin.

Ammatillinen etsivä työ tehdään aina asiakaslähtöisesti. Tämä tarkoittaa että tarjottavat palvelut räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Etsivän työn kohderyhmällä voi usein olla viranomaisia kohtaan erilaisia ennakkoluuloja. Nämä ennakkoluulot voivat perustua heidän aiempiin negatiivisiin kokemuksiin, ja ovat näin ollen heidän näkökulmastaan ymmärrettäviä. Etsivässä työssä pyritäänkin minimoimaan kontrolliasetelman muodostuminen työntekijän ja asiakkaan välille. Kontrollin sijaan pyritään ammatillisin keinoin vahvistamaan asiakkaan kykyjä ja luottamusta heidän omiin elämänhallintataitoihin liittyen. Tehdessä työtä ammatillisista lähtökohdista käsin, onkin pidettävä mielessä että asiakkaat ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Etsivän työn tekijöillä tulee olla työskentelyssä nöyrä asenne ja kyky aitoon asiakkaiden kohtaamiseen. Etsivä työn prosessi etenee huomattavasti hitaammalla tahdilla kuin niin sanotun perinteisen sosiaali- ja terveystyön prosessit. Tämä puolestaan tarkoittaa että myös tulokset ovat haastavampia mitata. Tulosten mittaamisen vaikeuteen vaikuttaa myös se että etsivä työ perustuu usein anonyymien palveluiden tarjoamiseen.

Aiemmin mainitsin eri ympäristöjä joissa etsivää työtä tehdään. Erityisesti Internet-ympäristössä tehtävä etsivä työ voi konkreettisesti hyödyttää niitä nuoria joilla ei välttämättä ole pääsyä muiden palveluiden piiriin. Ympäristönä internet on usein täysin anonyymi, jonka vuoksi kynnys kontaktien syntymiseen työntekijän ja asiakkaan välille on erityisen matala. Internetin välityksellä on myös mahdollista kommunikoida asiakkaiden kanssa ilman, että maantieteelliset rajat muodostuisivat työtä estäväksi tekijäksi. Juuri edellä mainittujen tekijöiden vuoksi internet-ympäristö sopii erinomaisesti ammatillisen etsivän työn ympäristöksi. Internet-ympäristössä käytävissä keskusteluissa on mahdollista päästä kiinni myös niihin teemoihin, joita asiakkaat eivät kykene ottamaan puheeksi kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.

Esimerkiksi reaaliaikaiset chat-keskusteluhuoneet voivatkin parhaimmassa tapauksessa toimia täydentävänä palveluna palveluntarjoajan muihin peruspalveluihin, kuten matalan kynnyksen käyntipäivystyksiin. Esimerkiksi seksuaaliseen väkivaltaan ja kaltoin kohteluun liittyvät kokemukset voivat olla teemoja joita asiakkaan on helpompi ottaa puheeksi chat-keskusteluissa. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että ammattilainen voi ottaa tilanteesta ”koppia” ja tarjota asiakkaalle asiantuntevaa tietoa ja tukea. On tärkeää myös tiedostaa että työskentely verkkoympäristössä voi tuoda työskentelyyn muita ammatillisia haasteita. Eräs näistä haasteista on työn rajaamiseen liittyvä. Koska chat-keskustelut eivät useinkaan sisällä kasvokkain tapahtuvaa kontaktia, on työntekijälle erittäin haastavaa kyetä arvioimaan asiakkaan sen hetkinen mielentila ja kyky käsitellä hänelle annettavaa tietoa. Etsivän työn kontaktit ovat usein myös kertaluontoisia, eikä näin ollen palveluohjaus tai jatkoseuranta asiakkaan prosessin edetessä ole aina mahdollista. Työntekijän on erityisesti näissä tilanteissa kyettävä ammatillisesti rajaamaan keskustelun taso sellaiseksi, että se aidosti hyödyttää asiakasta. Näidenkään keskustelujen tarkoituksena ei ole tarpeettomasti vauhdittaa asiakkaan prosessia, eli asiakaslähtöinen työtapa on oleellista pitää mielessä. Työntekijältä vaaditaankin kykyä sietää epävarmuutta ja hyväksyä se tosiasia, että se mitä itse pitää oleellisena, ei välttämättä ole millään lailla tärkeää asiakkaalle.

 

Antti Ervasti on päätyössään järjestömaailmassa. Hän on koulutukseltaan sosionomi (AMK), auktorisoitu seksuaalineuvoja sekä pari- ja seksuaaliterapeutti. Sivutyönään hän tekee seksuaalineuvontaa, seksuaaliterapiaa, koulutuksia ja luentoja. Antti on tehnyt töitä laaja-alaisesti erityisesti seksuaaliterveyteen liittyvien teemojen parissa sekä Suomessa että ulkomailla. Viimeisin kuuden kuukauden ulkomaan ”komennus” oli Väestöliiton lisääntymis- ja seksuaaliterveysprojektissa Intiassa Madhya Pradeshin osavaltiossa. Työn lisäksi voimaa ja energiaa Antin elämään tuovat aviopuoliso, koira sekä puutalossa asuminen.