Etsivää nuorisotyötä verkossa

Palveluoperaatio Saapas

Kirkon nuorisotyössä on toteutettu Palveluoperaatio Saappaan kautta etsivää työtä kohta 40 vuotta. Saappaalla on vahva valtakunnallinen tukirakenne: toimintaa ohjaa ja kehittää Saappaan neuvottelukunta ja suuremmat linjaukset päättää Saappaan työkokous vuosittain. Nuorten Keskus ry. omistaa Palveluoperaatio Saappaan tuotemerkin ja siten vastaa toiminnan koordinoinnista. Saappaan toiminnasta vastaavat paikalliset kirkon työntekijät, joilla on erikseen myönnetyt ohjaajatunnukset. Toiminnalla on yhteiset periaatteet, joihin koko rakenne on sitoutunut. Toimintaa toteutetaan yhdessä koulutettujen yli 18-vuotiaiden vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoiskoulutus on laaja. Saapastoimintaa on toteutettu säännöllisenä katupäivystystyönä festivaaleilla ja muissa tapahtumissa. Kaikki puhuvat etsivästä työstä, mutta mitä ihmettä se menetelmällisesti olikaan? Mitä tahansa, mitä tehdään keskellä yötä pahasti vaikeuksissa olevien kanssa? Etsivä työ on syntynyt siitä huomiosta, etteivät kaikki ihmiset lähde hakemaan apua omiin vaikeuksiinsa, vaikka avuntarve olisi ilmeinen. Tästä syntyi oivallus, että yhteiskunnan tuottamat palvelut ovat muodoltaan niin jäykkiä, ettei niitä kaikki pysty hyödyntämään. Palvelut ovat ikään kuin niin korkealla, ettei avuntarvitsija yletä niihin. Tämä tärkeä oivallus teki mahdolliseksi uudentyyppisten palvelujen kehittelemisen (sen sijaan, että olisi jääty ammatti-ihmisten voimin sättimään epäkelpoja asiakkaita, jotka eivät sitoudu tarjottuihin palveluihin).

Kun etsivän työn kohderyhmät eivät aktiivisesti hae apua, on meidän etsivää työtä tekevien keksittävä keinoja, joilla voisimme saada yhteyden näihin ihmisiin ja kertoa niistä asioista, joissa me voimme olla heille avuksi. Avun vastaanottamisen ehtona kuitenkin on, että apu on relevanttia ja sitä tarjoava taho on ansainnut riittävän luottamuksen. Tämän tilanteen synnyttämiseen voi mennä paljon aikaa ja siinä on yksi syy, miksi etsivän työn menetelmää ei käytetä sen enempää kuin mitä on käytetty. Se on ihmissuhdetyön kannalta pätevää ja menetelmällisesti mielekästä, mutta sotii tehokkuusyhteiskunnan vaatimuksia vastaan – aika on rahaa.

Saappaan katutoiminnasta ajatus etsivään verkkotyöhön

Nuoret siirtyivät toisiin tiloihin pois kaduilta. Etsivää työtä tekevät nuorisotyönohjaajat katselivat muutosta ja hämmästelivät ristiriitaa terveystapatutkimuksen ja näkemänsä välillä – täällä pitäisi olla satoja päihtyneitä nuoria. Vaan maa oli muuttunut autioksi ja lähes tyhjäksi. Ainakin talvella.

Meni aikaa, ennen kuin huomattiin vahva verkkoyhteisöjen maailma. Itse törmäsin aiheeseen kun oma nuoreni kertoi käyvänsä tiivistä keskustelua niiden nuorten kanssa, jotka olivat olleet samassa hoitoryhmässä eräässä psykiatrisessa sairaalassa kaksi vuotta aikaisemmin. Jäi vain arvailujen varaan, oliko tuo verkkoyhteisö heidän jälkihoitoaan tukevaa vai ei, yhtäkään aikuista siinä yhteisössä ei ollut jäsenenä. Ymmärsin varsin nopeasti, että olennaisia prosesseja käydään jossakin muualla, missä minä en ole.

Yleinen keskustelu nuorten verkkokäyttäytymisestä käynnistyi, ja aika varhaisessa vaiheessa alettiin pohtia mahdollisuuksista laajentaa osa Saappaasta nettiin. Aika ei kuitenkaan ollut kypsä. Ajatukset herättivät liikaa kritiikkiä siihen nähden, että kehittämistyötä olisi kannattanut aloittaa. Tuulet silti puhalsivat voimalla, jolla jäykänkin myllyn siivet alkoivat pyöriä. NettiSaapas-ajatus löi itsensä läpi sekä kirkossa että raha-automaattiyhdistyksessä ja näin mallia päästiin kehittämään.

Mitä me tiedämme NettiSaappaasta nyt?

Malli pilotoidaan keväällä 2011 ja siitä muovaillen jatkamme kohti menestystä. NettiSaapas toimii eri sivustoilla keskustellen nuorten kanssa heitä kiinnostavista aiheista. NettiSaapas ei kutsu nuoria luokseen, vaan lähtee osallistumaan niihin keskusteluihin, joita nuoret keskenään käyvät. Tarvittaessa keskustelua voidaan käydä messengerillä tai sähköpostitse. Nuorille ei tarjota valmiita paketteja, vaan heidän kanssaan pohditaan, mistä kukin hyötyisi ja mihin olisi valmis. Nuori kuljettaa ja näyttää suunnan, Saapas seuraa. Etsivän työn malli on yksinkertainen: luodaan kontakti, synnytetään luottamus ja tuetaan autettavaa itseään määrittelemään avuntarvettaan ja autetaan häntä, kuten hän toivoo. Toteuttaminen on vaativampaa kuin päältä voisi nähdä. Tulokulmansa on valittava taiten, jotta kontakti syntyy. Luottamussuhteen synnyttäminen vaatii monentyyppisiä elementtejä onnistuakseen. Aitouden ja rehellisyyden on tultava esiin jo ensivaikutelmaa luodessa. Verkossa kaikki on näkyvää ja julkista. Siksi paine ensikohtaamisen onnistumiseen on suuri, kun se on kaikkien läsnäolijoiden silmien alla yleisesti arvioitavissa.Nuorten anonymiteetti ei ole ongelma etsivälle verkkotyölle, sillä etsivän työ on aina matalan kynnyksen työotteella toteutettavaa työtä. Onnistunut kohtaaminen ei vaadi tuekseen henkilöllisyyden varmenteita, eikä etsivässä työssä pyritä sen kaltaisiin kontrollitoimenpiteisiin, jossa nämä tiedot olisivat tähdellisiä. Poikkeuksen tekee lastensuojeluilmoitusvelvollisuus, jonka täyttyessä täytyy verkko-olosuhteissakin toimia.

Etsivän työn menetelmällisiin reunaehtoihin kuuluu se, että työ on säännöllistä, ja sitä kohdennetaan sinne, missä sille arvellaan olevan käyttöä. Ja yhtenä ehkä tärkeimmistä seikoista on se, että etsivää työtä ei tehdä yksin.
Työn kuormittavuus on suuri. Työtapa vaatii tekijältään kokoaikaista havainnointia ja tarkkailua. Lisäksi työntekijään itseensäkin saattaa kohdistua negatiivista palautetta ja torjuntaa. Toisinaan elämäntarinat voivat olla rankkoja ja omia tunteita vahvasti herättäviä. Työn laadun turvaamiseksi ja työntekijöiden oman jaksamisen kannalta on tärkeää, että työtä on jakamassa toinen ihminen. Tällä pystytään rajoittamaan ylitsepursuavaa auttamisenhalua, sijaistraumatisoitumista ja ylikuormittumista.

NettiSaappaan mallissa tämä tarkoittaa sitä, että mukana olevat vapaaehtoiset toimivat verkkopäivystyksessä fyysisesti samassa tilassa työntekijän kanssa. Jos useammalta paikkakunnalta päivystetään yhtä aikaa, on ryhmien välillä verkkopuheluyhteys skypellä. Tästä hyötyvät myös työntekijät. Päivystys tapahtuu pareittain; toinen vastaa kirjoittamisesta ja toinen tarkkailee vuorovaikutuksen sisältöä. Päivystysaika on 30 minuuttia kerrallaan ja päivystyksen päätteeksi käydään purkukeskustelu päivystyksen kulusta. Olennaiset kokemukset poimitaan ja raportoidaan seuraavalle ryhmälle tiedoksi. NettiSaapasryhmistä vastaavat työntekijät huolehtivat näistä raportoinneista, joiden pohjalta seuraava ryhmä valmistautuu omaan päivystykseensä. Olemme kehittämistyöryhmässä päätyneet siihen, että me tulemme verkkosivuille etuovesta, emmekä hiivi sisään nurkista. Malliamme pystyisi toteuttamaan aivan hyvin ilman erillistä sopimusta ylläpitäjien kanssa, niin kuin Suomi 24:stäkin kommentoitiin. Olemme silti katsoneet tärkeäksi ja kestäväksi pohjaksi toiminnallemme sen, että sitä toteutetaan yhteistyössä sivustojen ylläpitäjien kanssa.

NettiSaappaan kehittämistyöryhmä on hyödyntänyt muiden etsivää työtä verkossa tehneiden kokemuksia. AIDS-tukikeskuksen ja Pro-tukipisteen kokemukset etsivästä sosiaalityöstä sekä Netarin kokemukset verkkokeskustelun ilmiöistä ovat olleet keskeistä tietoa, mitä ei olisi ollut tarjolla muussa kuin kerronnallisessa muodossa. Kohtaamiset näiden osaajien kanssa ovat edesauttaneet NettiSaappaan mallin luomista sellaiseksi kuin se nyt on. Kirkon Hengellinen elämä verkossa -hanke on ollut tärkeä tuki ja tienraivaaja kirkon sisällä. Vähitellen verkkotyö tulee osaksi kirkonkin perustyötä, jota saa omalla työpaikallaan toteuttaa julkisesti ja häpeilemättä, työpaikan laitteistolla. Kaikissa seurakunnissa tämä ei silti ole itsestään selvyys tänäkään päivänä. Sitä kohti kulkekaamme!

Arja Lehikoski
erityisnuorisotyön sihteeri, Nuorten Keskus ry.